Vakka-Suomi

Uudenkaupungin autotehdas palkkaa lisää 50 uutta autonrakentajaa    

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.6.2016

50 uutta autonrakentajaa saa koulutuksen kautta vakityön Valmet Automotiven tehtailla. Autot myyvät nyt hyvin.

Valmet Automotive aloittaa tänään rekrytointikampanjan yli 50 uuden autonrakentajan palkkaamiseksi Uuteenkaupunkiin. Lisähenkilöstöä tarvitaan Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistukseen. Hakuaika on 30.6.–31.7.2016.

A-sarjan vahva myynti nostaa mallin valmistusmäärää Uudessakaupungissa, ja valmistuksen tueksi haetaan nyt yli 50 autonrakentajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon. Valmet Automotive on aiemmin julkistanut A-sarjan valmistussopimuksen jatkon vuodelle 2017.

Uudet autonrakentajat saavat neljän viikon koulutuksen tehtäviinsä. Hyväksytysti suoritetun rekrytointikoulutuksen jälkeen Valmet Automotive tarjoaa vakituisen työn autotehtaan tuotannossa.

– Tarvitsemme nyt runsaat 50 uutta autonrakentajaa, jotta A-sarjan valmistuksen edellyttämä henkilöstömäärä on koossa. Odotamme runsaasti hakijoita aiempien rekrytointikampanjoidemme tapaan, ja tulemme jakamaan tietoa avoimista tehtävistämme monipuolisesti verkossa, kertoo Valmet Automotiven HR-asiantuntija Mari Pajunen.

Valmet Automotive tulee jatkamaan rekrytointeja Mercedes-Benzin GLC-katumaasturimallin tuotannon tarpeisiin tämän ja ensi vuoden aikana.

Tehtäviin voi hakea Valmet Automotiven kotisivujen kautta, kotisivuilta löytyy myös ohjeistus hakemuksen jättämiseen. Tietoa työpaikoista löytyy lisäksi Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Haastattelut ja valinnat aloitetaan hakuajan päätyttyä elokuun alussa, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki. Autotehtaalla on tällä hetkellä noin 1 400 työntekijää.


Tehtaalla tehdään muutostöitä katumaasturituotannon aloittamiseksi

Uudenkaupungin autotehdas aloittaa A-sarjan lisäksi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistuksen ensi vuoden alussa. Uusia työntekijöitä haetaan vielä lisää tämän ja ensi vuoden aikana.

Tehtaalla on tehty muutostöitä, jotta GLC-katumaasturin valmistus voidaan aloittaa ensi vuonna. Tuotannon vaatimat lisärakennukset ovat valmistumassa.

– Kesällä meillä on noin viiden viikon seisokki, tällöin maalaamon ja kokoonpanolinjat uudistetaan GLC-tuotannon vaatimalla tavalla. Parhaillaan GLC-hitsaamon rakentaminen on käynnissä, Mäki kertoo.

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Mikael Mäki puh. 020 484 8011 mikael.maki(at)valmet-automotive.com

Mercedes-Benzin A-sarjan tuotanto aloitettiin Uudenkaupungin autotehtaalla syyskuussa 2013, videoklippi avajaisista.

A-sarjan Mersun valmistusmäärän nousu vaatii ottamaan lisää 150 autonrakentajaa
Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.9.2016
Valmet Automotive on perjantaina aloittanut rekrytointikampanjan 150 uuden autonrakentajan palkkaamiseksi Mercedes-Benzin A-sarjan tuotantoon Uuteenkaupunkiin.
Tavoitteena on samalla aloittaa kattava rekrytointeihin liittyvä yhteistyö Opteamin kanssa varsinkin Mercedes-Benzin GLC-katumaasturituotantoon liittyen. Valmet Automotive lisää näin resurssejaan työvoiman hankinnassa vahvistamalla strategisen tason yhteistyötään. 
A-sarjan valmistusmäärät ovat nousseet Uudessakaupungissa huomattavasti. Jo aikaisemmin tämän vuoden aikana jo palkattu yli 100 henkilöä mallin tuotantoon ja sen tukitoimintoihin on rekrytoitu. Nyt haetaan 150 autonrakentajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon.
Autonrakentajahaku pysyy avoinna vuoden 2016 loppuun.
– Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstötarve kasvaa jatkuvasti. Nyt alkanut haku liittyy A-sarjan tuotantoon, mutta samalla alamme jo valmistautua ensi vuoden tarpeisiin. Siksi olemme asettaneet hakuajan vuoden loppuun. Olemme saaneet runsaasti hakemuksia tämän vuoden aiempiin rekrytointeihimme, joten odotan jälleen suurta mielenkiintoa avoimia työpaikkojamme kohtaan, kertoo Valmet Automotiven HR-johtaja Tomi Salo Tekniikka ja talous-lehdessä.
Valmet Automotivelle on esimerkiksi tärkeää, että Opteamilla on koko Suomen kattava 200 HR-ammattilaisen ja 32 toimipaikan asiantuntijaverkosto. Jo aiemmat yhteistyössä tehdyt Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistukseen liittyvät rekrytoinnit laajenivat valtakunnallisiksi.
– Mercedes-Benzin A-sarjan rekrytoinnit osoittivat lisäresurssien tarpeemme. Tarvitsemme jatkossa laajempaa näkyvyyttä ja kosketuspintaa työnhakijoihin kautta Suomen sekä konkreettista tukea esimerkiksi haastatteluissa ja henkilöarvioinneissa. Opteam vastaa osaamisellaan sekä toimintansa laajuudella erinomaisesti tarpeitamme, kertoo Valmet Automotiven HR-johtaja Tomi Salo.
Valmet Automotive tulee jatkamaan rekrytointeja Mercedes-Benzin GLC-katumaasturimallin tuotannon tarpeisiin tämän ja ensi vuoden aikana.
KATSO... Valmet Automotiven joustavaa autonvalmistusta 2016.
http://www.valmet-automotive.com/automotive/cms.nsf/www/tehdasvideoshapeimage_2_link_0

Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusmäärät ovat nousseet Uudessakaupungissa huomattavasti. Tuotantoon ja sen tukitoimintoihin on rekrytoitu tämän vuoden aikana jo yli 100 henkilöä ja nyt haetaan lisää 150 autonraken-tajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon.


Valmet Automotive käynnistää historiansa suurimmat rekrytoinnit

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.11.2016


Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Henkilöstöä tarvitaan kaikkiin autotehtaan tehtäviin ja henkilöstöryhmiin. Rekrytoinnit toteutetaan usealla kampanjalla. Ensimmäinen kampanja alkaa tänään, avoinna on 250 työpaikkaa.


Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin sarjatuotanto alkaa Uudenkaupungin autotehtaalla alkuvuonna 2017. GLC-mallin valmistussopimus vastaa kestoltaan sekä laajuudeltaan aiempaa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistussopimusta. Valmet Automotive on valmistanut jo yli satatuhatta A-sarjan autoa.


Rekrytoinnit GLC-tuotantoon toteutetaan portaittain usean kampanjan avulla, jotta henkilöstöresurssit vastaavat jatkuvasti tuotantokapasiteettia ja tuotanto-osastojen kasvavaa tarvetta. Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive tulee samaan aikaan rekrytoimaan noin 100 toimihenkilöä tuotannon, tuotannon tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin. Rekrytointikampanjoiden ajankohdat ja rekrytointimäärät tullaan tiedottamaan aina kampanjan alkaessa.


Tänään alkavassa rekrytointikampanjassa Valmet Automotive hakee 250:aa autonrakentajaa eri tehtäviin hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon sekä logistiikkaan. Ohjeet työpaikkojen hakuun löytyvät Valmet Automotiven kotisivuilta. Tietoa työpaikoista löytyy myös Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Hakuaika päättyy joulukuun 18. päivänä. Haastattelut ja valinnat käynnistyvät tämän jälkeen.


- Valmet Automotiven pitkäjänteinen työ kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa panostamalla robotteihin ja tuotantoautomaatioon näkyy nyt vakiintuneena tilauskantana ja poikkeuksellisen suurena rekrytointitarpeena, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.


Valmet Automotiven henkilöstömäärä Suomessa on tällä hetkellä 1550. Tämän vuoden aikana Uudenkaupungin autotehtaalle on rekrytoitu jo noin 200 henkilöä. Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Myllypuroon Kivensilmänkuja 6:n rakennettiin 2012 moduulikerrostalo, joka näyttää valmistuessaan tältä. Moduulit rakennettiin tehtaalla täysin muutto- ja käyttövalmiiksi. Porraskäytävät ja hissitornitkin tuotiin paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina. Mielenkiintoiseksi tuolloisen hankeen teki se, että talon valmistaja oli, Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaat. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy


Kerrostalo rakentui konkurssiin menneellä Neapon Uudenkaupungin tehtaalla kuin legopalikoista


Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.11.2016

Myllypuroon tehty kerrostalo koottiin tontilla Telakan niemessä sijainneella Neapon Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla valmistetuista ja Tallinnassa kootuista asuntomoduuleista. Talo rakentui tavallaan asunnon kokoisista legopalikoista.

Uutta rakentamistekniikka kehittänyt yhtiö sovelsi talonrakennukseen laivanrakennusteollisuudesta ja erityisesti hyttien rakentamisesta saatuja kokemuksia.

Yksi moduuli oli yksi asunto. Moduulit toimitettiin täysin muutto- ja käyttövalmiina. Porraskäytävät ja hissitornitkin Neapo Oy toi paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina.

Myllypuroon rakennettava talo oli tiettävästi maailman ensimmäinen teräskennomoduuleista koottu asuinkerrostalo. Talon seinä-, katto- ja lattiaelementit rakennettiin Uudenkaupungin tehtaalla sieltä ne Tallinnaan, missä ne koottiin moduuleiksi. Tallinnasta valmiit moduulit kuljetetaan jälleen laivalla Helsinkiin ja rakennuspaikalle.


– Kun moduulit tuotiin Myllypuroon, asuntojen seinät oli maalattu ja kaikki on paikoillaan: sähköhella, jääkaappi ja verhotangotkin. Koska moduulit rakennetaan sisätiloissa tasalämpöisissä olosuhteissa, kosteusongelmien kanssa ei tarvitse painiskella, Neapo Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola kirjoittaa.

Ratkaisu on enemmän osaamis- kuin rahakysymys, Vuola perusteli tuolloin.

Moduulirakentamisella haettiin asuntotuotantoon nopeutta ja kohtuuhintaisia ratkaisuja. Parannuksia kustannustehokkuuteen haettiin silloin kehitystyön ja kokemusten kautta.

Neapo pyrki moduulitaloillaan tarjoamaan ratkaisua etenkin pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan. Yhteistyökumppaneina ovat yleishyödylliset rakennuttajat. Vuola uskoi silloin vankasti, että moduulirakentaminen yleistyy tulevaisuudessa, näin ei kuitenkaan käynyt ja yritys ajautui konkurssiin.


ESPOO, KILO

Kilonpurontie 7

Lue lisää »






HELSINKI, MYLLYPURO

Kivensilmänkuja 6

Lue lisää »






VANTAA, VIERTOLA

Osmankäämintie 28

Lue lisää »

 

Moduulirakentaja Neapon hallitus on hakenut yhtiön konkurssiin kesällä 2013


Neapo kertoo verkkosivuillaan kesällä 2013, että liiketoiminnan tappiollisuus ja haasteellinen markkinatilanne johtivat yhtiön ylitsepääsemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin omistajien taloudellisista panostuksista huolimatta.

Kaupparekisterin tietojen mukaan Neapon tulos on ollut tappiollinen joka vuosi aina yhtiön perustamisvuodesta 2006 lähtien. Myös yhtiön liikevaihto oli vuonna 2011 vain 5,1 miljoonaa euroa.


Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet

Osaamista ja tarjontaa moduulirakentamiseen Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla tuolloin oli, mutta kysyntää ei ollut riittävästi.

Nyt yrityksen silloisessa kotikaupungissa Uudessakaupungissa olisi kova kysyntä nopealle moduulirakentamiselle, mutta tarjontaa ei ole.


Moduulitaloja tulossa kaupungin varikon lähelle

Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari kertoo paikallislehdessä uusien työpaikkojen tulon saaneen myös erilaiset moduulirakentamiseen erikoistuneet  yritykset liikkeelle. Moduulirakentaminen on hänen mukaansa myös kuvioissa mukana. – Todennäköisesti ensimmäiset niistä nousevat nykyisen kaupungin varikon lähettyvillä oleville tonteille ja seuraavat Autonrakentajantien varrella olevalle tontille, joka on kaavailtu kaupungin varikon uudeksi tontiksi.

Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet muutama vuosi sitten ja Uusikaupunkilainen moduulirakentaja Neapo Oy ajautui korkurssiin. Alalla on kuitenkin muitakin yrittäjiä, joten mahdollisuudet rakentaa nopeasti asuntoja ovat olemassa. Yksi tapa hoitaa akuuttia asuntopulaa on tuoda Uuteenkaupunkiin asuntolaiva, kuvan alukset Pakkahuoneen rannassa ovat kuitenkin siihen tarkoitukseen liian pieniä, vaikka syväys on sopiva.

Elokuussa avautuvaan Touhulaaa haetaan johtaja

Avakka • 22.2.2017

Suunnitelmien mukaan elokuussa Santtion venesataman naapuriin Merimetsopolulle avattava uusi päiväkoti hakee johtajaa. Uusi päiväkoti tulee kuulumaan Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ketjuun, jossa on mukana jo useita kymmeniä päiväkoteja ympäri Suomen.

Touhula Varhaiskasvatus Oy on oululaislähtöinen päivähoitoyritys. Kotisivujensa mukaan se työllistää nykyään jo 1000 varhaiskasvatuksen ammattilaista.

Kuten Touhula-nimestäkin voi päätellä, yritys panostaa päiväkodeissaan erityisesti liikunnallisuuteen. Lapset liikkuvat päivittäin vähintään kaksi tuntia reippaasti ja monipuolisesti, todetaan yrityksen sivuilla.

Sivustolta löytyy myös oma osionsa Touhulan urheilukummille Teemu Selänteelle, kertoo UkiNyt.

Päiväkodin johtajan työpaikkailmoituksessa todetaan näin: Touhula Liikuntapäiväkodissa tarjoamme laadukasta ja virikkeellistä varhaiskasvatusta sekä viihtyisän päivähoitopaikan touhukkaille lapsille. Touhulassa tuemme lapsen liikunnallista elämäntapaa hauskasti ja hallitusti. Ajatuksemme on, että maailmaa opitaan liikkuen.

Odotamme henkilökunnaltamme työtä pelkäämätöntä asennetta, innostuneisuutta liikuntapedagogiikkaan sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Paikkoja puolen vuoden päästä avautuvaan uuteen päiväkotiin tulee 75. Uudessakaupungissa sekä kaupungin että yksityiset päivähoitopaikat alkavat olla täynnä, joten tarvetta uusilla paikoille on.

Kaupunki yrittää erilaisilla järjestelyillä sinnitellä syksyyn asti, jotta sen ei tarvitsisi uusia paikkoja lähteä nyt rakentamaan tai saneeraamaan.

Ensimmäiset autotehtaan työläisten moduulimajoitustilat U:gissa valmistuvat toukokuussa Mältintien varteen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.3.2017

Valmet Automotive on julkaissut tiedon uusista hankkeistaan, ja aikeistaan laajentaa merkittävästi toimintaansa Uu-dessakaupungissa 2017 aikana.

Valmet Automotive tulee rekrytoimaan jopa 2000 uutta työntekijää tehtailleen Uuteenkaupunkiin, jonka vuoksi Uuteenkaupunkiin tarvitaan nopealla aikataululla uutta majoitustilaa.

RK-Housing Oy on vuokrannut kaupungilta tontin Uudestakaupungista, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Mältintien ja Laivanrakentajantien kulmauksessa. Tontin läheisyydestä löytyy kaikki tarvittavat palvelut (kaupat, grilli, urheilukeskukset jne). Tontilta Autotehtaalle on matkaa vain n.2km.

Tontille tullaan rakentamaan tilapäismajoitustiloja 5v. ajaksi, ja majoitustilat tullaan toimittamaan tontille 2 vaiheessa.

Tontille tuodaan ensimmäisessä vaiheessa 3kpl 5 huoneiston rivitaloja.
Jokaisessa huoneistossa 2 lukittavaa makuuhuonetta, yhteinen tupakeittiö sekä saniteettitilat (wc + suihku).
Huoneistot ovat täysin kalustettuja vastaamaan kodinoloja.

PROJEKTIN EDISTYMINEN

Projektin ensimmäinen vaihe on jo työn alla, rakennuslupahakemus on hyväksytty ja tontin tasaustöitä tehdään parhaillaan.

LVI sekä sähkösuunnitelmat ovat työn alla, ja niiden valmistuttua aloitetaan välittömästi putki/sähköjohto urien kaivuutyöt.

HUONEISTOJEN VARUSTETASO

Jokaisessa huoneessa:

  1. 120cm sänky + tyyny + peitto

  2. kirjotuspöytä + tuoli

  3. ruokailupöytä + 2 tuolia

  4. vaatekaappi

Huoneiston yhteisissä tiloissa:

  1. Kahvinkeitin

  2. Vedenkeitin

  3. Liesitaso

  4. Mikroaaltouuni

  5. Astiat

  6. Jääkaappi

  7. Pölynimuri

  8. Internetliittymä

Vaihe 1 Mältintien varrella on valmis 05/2017 mennessä

Moduuliasunnot valmistuvat vauhdilla Mältintien varteen. Vielä tässä vaiheessa, ilman kattorakennelmia, ne tuovat mieleen lähinnä rinnakkain sijoitetut tavarakontit.

Näiden rakennusten pitäisi olla asuttavissa toukokuussa.

Autonrakentajantiellä tapahtuu molemmin puolin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.5.2017

Autonrakentajantiellä Uudessakaupungissa tapahtuu, toisella puolella tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla ja toisella puolella nousee pikatahtia moduuliasuntoja.

Ensimmäiset moduulitalot ovat valmistumassa Autonrakentajantien varrelle. Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan kahteen valmistumassa olevaan taloon heti kesäkuun alkupäivinä. Niiden valmistumista odottaa liki sata autonrakentajaa. Talojen sijainti on etenkin työmatkan kannalta katsottuna erinomaiset, työmatkaa kertyy vain muutama satametriä eli ne ovat kävelyetäisyyden päässä.

Talojen vuokrauksesta vastaa niiden satakuntalainen omistaja Rental Store Finland. Juhannukseen mennessä yhtiö tuo Autorakentajantien varteen kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Kahteen Autorakentajantien varteen rakennettuun kaksikerroksiseen moduulitaloon pääsevät ensim-mäiset vuokralaiset asumaan heti kesäkuun alussa. Juhannukseen mennessä alueelle nousee kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Autotehtaan tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla Autonrakentajantien varrelle Raumantien suuntaan. Kalliot ammutaan hajalle ja paikanpäälle tuotu murskaamokalusto jauhaa lohkareet sepeliksi.

Kaupunki on paljon vartijana autotehtaan tulevaisuuden suhteen

Ukinyt • 29.5.2017                                                                                                                                                            LUE...

– Olemme saaneet positiivista huomiota mediassa, mutta yhä edelleen tunnetaan autoteollisuutta kohtaan epävarmuutta. Meidän pitää lykätä maailmalle jatkuvasti positiivista infoa siitä, että tämä ei ole ohimene-vää, totesi reilun kaksi kuukautta Uudenkaupungin elinkeinojohtajana toiminut Jarkko Heinonen esittel-lessään valtuuston maanantaisessa kokouksessa konkreettisia toimia, joita hän pitää nyt tarpeellisina.

Autotehtaalle Turusta täysimittainen kuljetus kaikkiin vuoroihin

Avakka • 29.6.2017                                 


Asuntotilanne Uudessakaupungissa jatkuu kireänä. Valmet Automotive laajentaa työmatkakuljetuksiaan Turusta Uudenkaupungin autotehtaalle 2.7. alkaen. 

Työmatkaliikennekokeilu kestää enimmillään kaksi vuotta. Kesäkuussa aloitettiin pilotin ensimmäinen vaihe. Nyt kuljetuksia laajennetaan siten, että ne sopivat autotehtaan kaikkiin työvuoroihin.

Santtion palvelukorttelin harjakaiset ensi keskiviikkona Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.9.2017

Santtion kaupunginosaan on valmistumassa uusi palvelukorttelikokonaisuus, sen samassa pihapiirissä ovat päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti. Palvelukorttelin harjannostajaisia vietetään ensi viikon keskiviikkona 4. lokakuuta.

Kasvavalle Uudellekaupungille uudet palvelut ovat tervetulleita. Kaupan liiketiloissa aloittaa K-Market ja tämä Hiuntien uusi liike tuo modernit lähikauppapalvelut Santtion alueelle. Lisäksi Kesko saa valmiiksi vielä vuoden loppuun mennessä laajennetun K-Supermarket Itäpoijun ja avaa myös kaupungin keskustaan entisiin S-Marketin tiloihin uuden K-Marketin.

Palvelukorttelikokonaisuudessa Attendo jatkaa Palvelukoti Merimetsossa laajenemistaan kaupungissa hoivapalvelujen alalla.  Liikuntapainotteinen päiväkoti Touhula Uusikaupunki on samassa korttelissa avannut ovensa jo elokuussa neljälle lapsiryhmälle.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj, joka on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä palvelukortteleiden ja koulujen tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Viime vuosien aikana Hoivatilat on käynnistänyt jo yli 100 hanketta 50 kunnassa eri puolella Suomea. Urakoitsijana Uudenkaupungin hankkeessa toimii Rakennusurakointi S. Tikakoski Oy.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj.

Asunto Oy Seinäjoen Tuohi (oik.) oli ensimmäi-nen Lakean Sydänpuu-konseptilla rakenettu kohde. Sydänpuu yhdistää betoni- ja puuraken-tamisen uudella tavalla ja mahdollistaa entistä turvallisemman, tasalaatuisemman ja kustannus-tehokkaamman moduulirakentamisen.

Mältinkallion ensimmäisen puukerros-talon rakentaminen alulle vuodenvaihteen jälkeen – talo on omistuspohjainen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.10.2017

Mältinkalliolle suunniteltujen neljän puukerrostalon rakennuslupa on nyt lähtenyt viranomaiskierrokselle. Lakea Oy:n Keijo Ullakon mukaan tulevalla viikolla käydään asiat läpi palo- ja pelastusviranomaisten kanssa ja sen jälkeen lupahakemus tulee aikanaan kaupungin rakennustarkastajalle päätettäväksi.

Lakea Oy:n toimitusjohtaja rakennusinsinööri Keijo Ullakko valittiin Vuoden rialaiseksi vuonna 2014. Ullakko tunnetaan erityisesti ekotehokkuuteen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen edistäjänä sekä sosiaalisen asuntotuotannon toteuttajana ja kehittäjänä. Hänet palkittiin Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä v. 2014.

Lakean Oy:n toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi palvelutalojen ja puurakentamisen tuotteistamisen kautta. Ullakko on profiloitunut myös valtion tukeman, kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolestapuhujana ja tuotannon toteuttajana.

– Mältin alueen rakentaminen aloitetaan alueen Nesteen kylmäaseman puoleisesta päästä, jonne rakennettava puukerrostalo on omistustalo. Rakennusluvan myöntämisen jälkeinen valitusaika on kuukausi, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa, mikäli rahoittajien asettama aloittamisen ehto, että puolet asunnoista on varattu täyttyy. Asuntojen markkinoinnista huolehtii OP-Kiinteistökeskus ja markkinointi alkaa välittömästi..

Rakentamisen aloitusta on hidastanut Ullakon mukaan myös poikkeamislupa, jota haettiin ja saatiin mm. autopaikkojen määrään ja autokatoksen neliöiden siirtämiseksi rakennusten neliöihin.

Talot rakennetaan puumoduleista, jotka tuodaan paikalle valmiina. Perustustyös ja ensimmäisen kerroksen rakentaminen vie saman ajankuin kerrostalossa yleensä, mutta sen jälkeen kerroksia saadaan pystyyn yksi viikossa ja kahdeksankerroksinen talo nousee noin kahdessa kuukaudessa.


– Vaikka kaikki luvat ja muut tulisivat nopeasti, aloitus menee väkisinkin vuodenvaihteen yli, Lupien kanssa ei pitäisi olla ongelmia, ne on eri tahojen kanssa käyty läpi perusteellisesti, sanoo Ullakko Ukinyt-uutisessa.


Resurssien ja myös markkinatilanteen vuoksi talot tehdään yksi kerrallaan. Seuraavan rakentaminen aloitetaan aikaisintaan noin puoli vuotta ensimmäisen aloituksen jälkeen.

Rakennettavan alueen yhteydessä on toinen kaupungista löydetyistä suurista hiidenkirnuista, se on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi (yllä).

Puukerrostalot rakennetaan kuvassa olevalle alueelle Ketunkalliontien oikealle puolelle. Ensimmäisen talon, joka tulee Nesteen kylmäaseman puoleiseen päähän, rakennustyöt on suunnitelmissa aloittaa vuoden alussa

KETUNKALLIONTIE

Omistuspohjaisen talon asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita, joita on mahdollista yhdistellä isommiksi.

Kuvassa kyseistä isoa hirsirakenteista asuin- ja liikerakennusta rakennetaan 1920-luvun puolivälin tienoilla. Miehiä on rakennustelineillä ja kattoa tehdään juuri. Talon omistajana olleet mm. Väi-nö Kantelo ja Osmo Salonen. Liiketiloissa on aikanaan toimineet viime vuosisadan puolella mm. Kahvila Palmu, Bergströmin Huonekaluliike ja Salosten Kampaamo ja Valokuvaamo Iris, Ruoka- ja sekatavarakauppa sekä Autokorjaamo Kalander & Halme

(Kuva museon arkistosta)

Rantakatu 19:sta Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä osaketaloa esiteltiin viikonvaihteessa Golfravintolassa pidetyssä esittelytilaisuudessa. Kiinnostuneita kävi paikalla pitkälti toista sataa ja myös asunnonvarauksia tehtiin useita, osa oli kuitenkin paikalla uteliaisuuttaan.

Talon rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy, josta kerrotaan kuusikerroksisen talon rakentamisen alkavan keväällä. Huoneistoja on varaamatta vielä toistakymmentä. Hyvän menekin takia toista yleisesittelyä ei tarvitse enää järjestämää, vaan jatkomarkkinointi hoidetaan internetin ja henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta.

Tilaisuuden suosio osoittaa, että, monet vanhemmat ihmiset näyttävän haluavan asumaan lähemmäksi palveluita, kun liikkuminen hankaloituu.

Vanhusväestö huomioidaan talon suunnittelussa erityisesti, vaikka kyseessä ei ole senioritalo.

Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Yksityiskohtainen suunnittelu on asuntojen osalta käynnissä, joten huoneiston varanneilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Rantakatu 19:sta sijaitsevan puurakenteisen talon purkutyöt ovat alkaneet. Talon ei ole katsottu olevan arkkitehtoonisesti ja kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, että se kuuluisi suojeltaviin rakennuksiin.

Purettavan talon paikalle Rantakadun varteen ollaan rakentamassa kuusi-kerroksinen asuintalo Liljaranta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.3.2018

Havainnekuva suunniteilla olevasta Liljaranta-talosta näyttäisi nyt tältä Liljalaaksonkadulta katsottuna.

Rantakadun puutalovanhus väistyy kerrostalon tieltä

Mylly toisensa jälkeen on kuoriutunut kuin uudesti syntyneenä esiin muovisista kohduistaan. Tällä kertaa Perjantai aamuna uteliaisuus mäkeä kohtaan kuitenkin heräsi, kun vesitornin viereen ilmestyi Jalo&Jalon pitkä nosturi.


Monia asioita tuli mieleen: josko oli saatu uusi lahjoitus vanhan vesitornin kunnostuk-seen tai sitten purkamiseen.

Kauppareisulla ohikulkeissain kysäisinkin pojilta, pojilta: Purkaako sen meinaatte?

– Ei  oo mukana dynamiittia, sitä siihen tarvittaisiin, kuului vastaus.


– Asennamme vesitornin laella sijaitsevaan DNA:n antenniin uutta tekniikkaa, siitä tämä operaatio johtuu, kertoo DNA:n mobiiliasentaja Risto Leppiniemi (alaku-vassa oikealla), johdon pää onnistuneen ujutuksen jälkeen kädessään


Nosturi nosti ”miehistökorin” mukana vesitornin huipulle pitkän johdon, jonka miehet ujuttivat vesitornin kylkeä kulkevan johtokotelon sisältä takaisin maahan.

– DNA:n yhteydet takkuilivatkin puolilta päivin, mutta kun antennin kimpussa häärivät miehet (kuva oik.) saivat asennukset tehtyä, yhteydet toimivat taas entiseen tapaan.

Myllymäellä tapahtui taas, nyt vuorossa vesitorni

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.5.2018


Kolmen hehtaarin maastopalo Uudessakaupungissa

Avakka • 11.5.2018

Noin kolme hehtaaria aluskasvillisuutta tuhoutui Väättäistentien varrella Uudessakaupungissa syttyneessä maastopalossa perjantaina iltapäivällä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta kello 16.16. Palo saatiin sammutettua hieman ennen iltaseitsemää. Raivaustyöt veivät aikaa useamman tunnin.

U:gin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta palautti juoksuporrashankkeen uuteen käsittelyyn

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.5.2018

Uudenkaupungin liikuntatoimi oli alkuun suunnitellut portaita Sorvakon pururadan läntiseen osaan, entisen Sorvakon uimarannan viereiseen kalliorinteeseen. Tämän vuoden kaupungin talousarvioon sisältyvistä juoksuportaiden rakentamisesta on jo tehty hankintapäätös.

Myöhemmin kokoontunut kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käytti kuitenkin viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palautti asian uuteen valmisteluun. Lautakunnassakin sijoituspäätös on herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen Leijonapuistoa vastapäätä.

Keskustelujen jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa hankkeen uuteen valmisteluun.

Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa, joten portaiden valmistuminen viivästyy käsittelyn vaatiman rupeaman verran.

Entisen hyppyrimäen rinteen ympäristö on saamassa kannatusta juoksuportaiden sijoituspaikkana. Rinteelle saa helposti lisää pituutta rakentamalla portaat esim. kiertäen nouseviksi. Paikkavalintaa puoltaa myös sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.

Yksityisteiden hyväksyttyjen kunnossapitomenojen avustusosuudeksi ehdotetaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Uudenkaupungin tekninen lautakunta kokoontuu tiistaina ja kiinteistöinsinööri esittää, että lautakunta päättää yksityisteiden kunnossapidon avustukset vuoden 2017 menoihin jaetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

1) vain vakituisen asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevaa tieosuutta tuetaan

2) kauttakulkutie ja yrityksiä tien varrella, avustusosuus 41,3 %

3) muu vakituisen asutuksen tie, avustusosuus 31,3 %

4) tienpidon hyväksyttävä maksimikustannus kilometriä kohden on 1.514 €.

Vuoden 2018 talousarviossa on yksityisteiden kunnossapidon avustuksiin osoitettu 116.000 €. Kaupungin alueella on avustettavia tiekunnallisia yksityisteitä yhteensä 474,4 km, joista vakituisen asumisen tai yritystoiminnan käytössä 284,5 km. Avustettavien yksityisteiden varsilla on talouksia 1046 kpl.

Avustusten jaosta on aikaisemmin päätetty siten, että avustusta myönnetään yli 300 m pitkälle, pysyvän asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevalle pääsytielle. Kauttakulkuteillä tuetaan koko kauttakulkutien pituutta. Vakituinen asuminen on määritelty väestörekisterin osoitetietojen perusteella, näin esim. vakituinen asuminen kesäasunnolla jää huomioimatta, mikäli henkilö asuu osoitetietojen perusteella muualla. Yritystoiminnalla tarkoitetaan yritystä tai elinkeinonharjoittajaa, jonka toimipiste tms. sijaitsee yksityistien varrella. Yksityistien sijaitessa useamman kunnan alueella, avustetaan vain Uudenkaupungin puolella olevaa tien osaa.

Tukiprosentti kauttakulkuteillä ja yritystoiminnan piirissä olevilla tieosuuksilla on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asumisen piirissä olevilla tieosuuksilla. Tienpidon hyväksyttävä maksimi- kustannus kilometriä kohden on 1.514 €/km.

Edellä esitetyillä perusteilla on tiekuntien vuoden avustettaviksi 2017 hyväksyttäviksi kunnossapitomenoiksi saatu 311.105,57 €. Hyväksyttyjen kunnossapitomenojen ja talousarviossa osoitetun määrärahan perusteella avustusosuudeksi saadaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista.


Laitilantien ja Raumantien liittymän remontti alkamassa

Tulossa oma kaista satamaan sekä Levysepän-kadun/Kumputien liittymään valo-ohjaus

Avakka • Ilmo Suikkanen • 26.6.2018

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut rakennussuunnitelman kantatie 43 Laivanrakentajantien ja mt 196 Raumantien liittymäjärjestelyjä varten. Hankkeiseen on myönnetty valtion PoRe-rahaa 350.000 €. Kaupungille toimenpiteestä arvioidaan aiheutuvan noin 240 000 euroa. Urakan arvioidaan olevan valmitus tämän vuoden syyskuussa.

Kyseessä on liikenteellisesti merkittävin risteys Uudessakaupungissa. Varsinaista ongelmaa, kaupungin teollisen liikenteen, asiointiliikenteen ja kauttakulkuliikenteen liiallista keskittymistä yhteen risteykseen, hankkeilla ei ratkaista, mutta ne kuitenkin parantavat liikenteen sujuvuutta ja lisäävät liikenneturvallisuutta.

Rakennussuunnitelmassa liittymää laajennetaan siten, että Raumantien eli autotehtaan suunnasta liittymään tultaessa rakennetaan sataman suuntaan eli oikealle kääntyville oma kaista ja Raumantieltä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle oma vapaa kaista siten, että Levysepänkadun suuntaan vasemmalle kääntyville tehdään oma kanavointijärjestely kääntymistä varten.

Suunnitelman toteuttaminen aiheuttaa Kumputien suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle tilanteen, jossa Raumantien ylittäviä kaistoja on keskisaarekkeen Kumputien puolella kaksi entisen yhden kaistan ylityksen sijaan. Tämä aiheuttaa turvallisuusriskin kevyelle liikenteelle. Lisäksi Kumputieltä tulevien ajoneuvojen pääsy risteysalueelle hankaloituu liittymän laajennuksen vuoksi ja onnettomuusriski kasvaa yhä kasvavan liikenteen vuoksi entisestään.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikennevirasto ja Uudenkaupungin kaupunki ovat neuvotelleet asiasta ja todenneet, että risteysalueen turvallisuuden johdosta tulee myös Levysepänkadun ja Kumputien risteykseen asentaa liikennevalot. Liikennevalot lisäävät liikenneturvallisuutta parantamalla liittymän liikenteellistä toimivuutta ja sujuvuutta. Liikennevalot synkronoidaan Raumantien ja Laivanrakentajantien liikennevalojen kanssa toimiviksi siten, että jonomuodostusta ei pääsääntöisesti aiheudu.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Uudenkaupungin kaupunki toteuttavat hankkeen yhteisrahoitteisena siten, että ELY-keskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta (projektinhallinnasta, urakan kilpailuttamisesta, valvonnasta ja vastaanotosta) ja kilpailuttaa urakan ja allekirjoittaa urakan hankintapäätöksen ja urakkasopimuksen kaupungin edustajan hyväksymisen jälkeen.

Kokonaiskustannukset liki 600 000 euroa

Hankkeen toteutuskustannusten arvioidaan rakennussuunnitelman mukaan olevan 588.940 euroa (alv 0%). Kustannuksen jakautuvat siten, että kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannukset ovat 517.467,50 euroa (alv 0%) ja liittymän mt 196 - Levysepänkadun/Kumputien uusien liikennevalojen ovat 71.472,50 euroa (alv 0%).

ELY-keskuksen kustannusarvion mukainen rahoitusosuus on 350.000 € (alv 0%) kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu/Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun/Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Kaupungin kustannusarvion mukainen rahoitusosuus kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista 350.000 euron ylimenevä osuus eli 167.467,50 euroa (alv 0%) sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Mikäli hankkeen kustannukset ylittävät arvioidut kokonaiskustannukset, vastaa ylimenevästä osuudesta Uudenkaupungin kaupunki. Mikäli hankkeen kustannukset alittavat arvioidut kustannukset, pienenee kaupungin osuus vastaavasti 203.203,75 eurosta. Kaupungin minimikustannusosuus on vähintään 50 % mt 196 - Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta eli 36.736,25 euroa (alv 0%). Urakan arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2018.

VUODEN 2018

PÄÄLLYSTE-

OHJELMA


Kohde

Hiuntie määrä 2400 m2,

Kaarikatu 2300 m2,

Ketunkalliontie 600 m2,

Kullervontie 1500 m2,

Rantakatu 1, 600 m2,

Rantakatu 2, 600 m2,

Terveystie 300 m2,

Välskärintie 320 m2,

Alinenkatu 2500 m2,

Lokalahdentie 4000 m2,

Mannersuontie 1500 m2


Investointikohteet

Mältintien pyörätie
Merimetsopolku
Rakennuskaavateiden kunnostus (Kapteeninpolku, Majurinkuja) Laivanrakentajantien - Rantakadun risteys
Hiuntien klv

Alinenkatu saa uuden päällystyksen Rauhankadun ja Myllykadun välisellä osuudella. Sijainti kaupungin ydinkeskustassa edellyttää, että työ tehdään osittain öiseen aikaan. Liikennekatkojakin silti päällystyksestä aiheutuu, niistä tiedotetaan, sanoo työpäällikkö Mikko Jalonen Uudenkaupungin Sanomissa.

Teiden kuoppaisuus, savisuus ja kuivaan aikaan myös vallesmannin kiharat, joita teitä myös pyykkilauta-teiksi kutsutaan, ovat ärsyttäneet ja puhuttanee tiellä liikkujia jo pitkään.

Uudenkaupungin teollisen liikenteen, asiointiliikenteen ja kauttakulkuliikenteen liial-linen keskittymistä yhteen Laivanrakentajantien risteykseen, on autotehtaan kasvun myötä noussut korostetusti esiin. Nyt toimeen-pantavilla hankkeilla ongelmaa ei ratkaista, mutta ne kuitenkin parantavat liikenteen sujuvuutta ja lisäävät liikenne-turvallisuutta. Tulevaisuutta silmällä pitäen ongelmaan on käytävä käsiksi laajem-milla uudistuksilla.

Ruokalan asukasliikenteen ja osittain myös Lidlin asiakasliikenteen sujuvuus ja turvallisuus jonkin verran paranee Raumantien ja Kumputien/Levysepänkadun liikennevalojen myötä.

Katuosuuksia päällystetään ensi kesänä yli 16 600 neliömetriä Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Vanhemmalle väelle sovelias kuusikerroksinen kerrostalo nousee puretun puutalon tilalle

Avakka • 1.6.2018

Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä kuusikerroksisen talon rakentamisen oletetaan alkavan elokuussa.

Naapurikiinteistö Asunto Oy Eilankulman huomautuksesta kaavaan, tontille rakennettava talo toteutetaan nyt Liljalaaksonkadun suuntaisesti siten, Eilankulman asukkailla säilyvät heille tärkeät merinäkymät.

Kuusikerroksiseen taloon tulee 39 asuntoa, joista kolmen huoneen asuntoja on varattu eniten, mutta myös kaksiot ja yksiöt ovat käyneet kaupaksi, sanoo Rakennusliike Lehto Oy:n hankepäällikkö Jussi Litja Vakka-Suomen Sanomissa.

Lehdon mukaan ennen rakentamista tontilla tehdään vielä arkeologisia kaivauksia, liittyen alueelta löytyneeseen vanhaan maakellariin. Arkeologian dokumentoitua löydökset kellari puretaan pois uuden rakennuksen tieltä.

Vaikka ikärajoja asunnon ostajille ei ole, vanhusväestö huomioidaan senioritalon suunnittelussa erityisesti. Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Osaketaloa rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto Talon ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy.

Arkeologisten kaivausten jälkeen alkavat talonrakennustyöt Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa.

Ykskoivun maaston korkeuserot verrattuna hyppyrimäkeen mahdollistaisi pidemmän matkan suoraan rakentamista. Mutkittelevat portaat on huono asia porrasharjoittelun kannalta. Hyppyrimäen rinteen jyrkkyyden vuoksi kulmia jouduttaisiin tekemään enemmän. Rinteen jyrkkyydestä johtuen putoamiskorkeus on niin suuri, että se vaikuttaa myös kaiteiden rakentamiseen, todetaan selvityksen perusteluissa rakentaa juoksuportaat Salmerin rantaan.

Ykskoivun vanhan uimarannan parkkipaikka sekä sinne johtava tie kunnostettaisiin, jolloin pysäköintimahdollisuus olisi 85m päässä portaista. Toinen mahdollisuus olisi myös jättää auto urheilukentän parkkialueelle ja kävellä alkulämmittelynä n. 1km matka. Urheilukentän parkkipaikka on aktiivisessa käytössä ja ajoittain ruuhkainen. Jos portaat sijoitetaan hyppyrimäkeen, parkkipaikkana olisi vain urheilukentän parkkialue. Käyttäjien autojen parkkeeraus saattaisi kuitenkin ohjautua Sorvakkokodin pihalle tai Leijonapuiston parkkialueelle. Tämä on selkeä turvallisuuskysymys, jos ja kun vilkkaasti liikennöityä tietä ruvetaan ylittämään ilman suojatietä.

Salmerin rannassa portaan kulkisivat kuntopolun vieressä, tämä mahdollistaa ”paluuliikenteen” kuntopolun kautta, joten tilaa portaiden nousuun jää enemmän. Tällöin myös rappuset sijoittuisivat niin, ettei niitä käytettäisi siirtymiseen. Juoksuportaat ovat erillinen kuntoiluväline, ei kulkuväylä (ylläpito, talvikunnossapidon järjestäminen, määräykset). Hyppyrimäessä portaat tulisivat tieltä kuntopolulle ja näin ollen niitä käytettäisiin siirtymiseen.

Salmerin rannassa pohja on kokonaan kalliota, portaat voi ankkuroida kestävästi. Hyppytornin maapohja koostuu osin irtokivistä, louhikosta ja pehmeästä maa-aineksesta.

Molempiin sijainteihin tulee rakentaa lisävalaistus.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyi yksimielisesti va sivistyspalvelukeskuksen johtajan ehdotuksen rakentaa  päättää rakentaa juoksuportaat Yksikoivun rantaan. Puurunkoisten juoksuportaiden rakentaminen hankitaan Rakennus AATU:lta hintaan 12 550€ (sis. alv. 24%) Investointirahoista kunnostetaan myös Ykskoivun vanhan uimarannan parkkialue ja sinne johtava tie sekä tarvittava lisävalaistus.

Todettakoon kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan aikaisemmin käyttäneen viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palauttaneen asian uuteen valmisteluun. Silloin lautakunnassa sijoituspäätös Ykskoivuun Salmerin rantaan oli herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen 


Hyppyrimäen rinne leijonapuistoa vastapäätä oleva vaihtoehto on nyt siis poissuljettu. Osasyynä saattoivat olla myös jonkin verran korkeammat rakennuskustannukset. Monien mielestä tätä paikkavaihtoehtoa puolsivat sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.


Esim. Raumalla jouksuportaat on sijoiterttu jäähallin viereen. – Ajattelimme, että täällä ne ovat paljon kovemmassa käytössä. Täällä käy paljon kuntoilijoita, ja vieressä on jäähalli, Rauman kaupungin liikunnanohjaaja Kimmo Kouru huomauttaa.

Juoksuportaiden paikka vaihtui takaisin Ykskoivun Salmerin rantaan

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 18.6.2018

Kuvassa ja kartassa juoksuportaiden sijainti kuntopolun vasemmalla puolella Ykskoivun Salmerin rannassa.

Risteysremontissa törmättiin heti yllätyksiin – aikataulu venyy syyskuulle asti

Avakka • 5.7.2018      LUE...

Kireällä aikataululla tehtävä risteysremontti, jonka liikenne-järjestelyt piti saada valmiiksi autotehtaan kesäseisokin aika-na, on osoittautunut niin hanka-laksi, ettei aikataulussa pysytä.

– Ensinnäkään liikennevalolait-teistojen toimitus ei onnistu Ely-keskuksen asettamassa aika-taulussa ja lisäksi kaivuutöissä tuli yllätys vastaan, kun Rauman-tien autotehtaan puoleisella sivulla olikin kalliota vastassa. Kallio on sen verran maanpin-nassa, että sitä on pakko louhia pois. Eli louhintatyöt ovat nyt edessä, projektipäällikkö Sakari Hurskainen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kertoo Vakka-Suomen Sanomissa.

Vetten päällä kaupunginlahdella laituripaikkoja, poijuja ja miksei myös vedenpäälle tehtyjä rakennelmia on ollut yli kuusikymmentä. Kaikenkaikkiaan näitä paikkoja on kartaan merkitty 84.  


Tuohon Ringbomin karttaan liittyen olen asiaa vuosien saatossa pariinkin otteeseen museojohtaja Mari Jalavalta tiedustellut. Hänen kertomansa mukaan kartan lisäksi tietoa ranta-aitoista on hyvin niukasti tarjolla.


Itse löysin kaupungin historiasta (Uudenkaupungin historia, Kyösti Kaukovalta, osa II s. 202). maininnan, josta käy ilmi niiden olleen maksullisia paikkoja, joista kartan mukaan osa sijaitsi rannalla ja osa taas laiturimaisissa jonoissa irti rannasta. 


Tärkein merkitys Anders Ringbomin kartassa osoitetuilla paikoilla lienee ollut osoittaa niillä venepaikkana. Ranta-aitoissa todennäköisesti säilytettiin paitsi veneilyyn ja kalastukseen liittyvää välineistöä kuten purjeita, kalanpyydyksiä ym. ja onpa joissakin saattanut olla mahdollisuus ajaa myös vene rantsaliin sisätiloihin tai nostaa sinne talviteloille, mikä kalastajatiloilla on yleistä vieläkin. Veneitä myös kunnostettiin näissä tiloissa.


Ringbomin karttaa kun katselee voi päätellä myös kaupunginlahden ilmeen poikkenneen tuohon aikaan melkoisesti nykyisestä. Silloinen systeemi lienee täällä itse asiassa ollut esiaste nykyiselle venepaikkakäytännölle, sillä kaupunginlahden pengerryksen ja laiturien kehittyessä ranta-aitat ja itse kyhätyt rantalaiturit vaihtuivat nykyisin käytössä olevaan maksulliseen venepaalu-systeemiin, veneet ovat joko pengerrettyihin möljiin tai pistolaitureihin kiinnitettyinä. 

 

Vuoden 1793 suurpalon yhteydessä laaditussa toisessa kartassa (alla) nyt arkeologisessa tutkinnassa olevista tonteista Liljalaaksoonkadun puoleisen tontin silloiseksi omistajaksi on merkitty merimies Erik Silander ja sen viereisen tontin omistajaksi porvari Johan Enroth. 


Alkuun tontin maakerrostumista löytyi  useampia kohti kaupunginlahtea johtavia puisia vesikouruja eli kuurnia. Yksi kuurnista liittyy selkeästi vuonna 1934 valmistuneeseen verstasrakennukseen, mutta loput kuurnista ovat vanhempia.


Paikalla on vanhoja hirsiä, joissa on nurkkasalvoksia. Ne on todennäköisesti purettu jostakin toisesta rakennuksesta ja otettu uusiokäyttöön. –Osa hirsistä näyttää muodostavan rakennuksen pohjan, Saloranta sanoo.


Hirsien kaupunginlahden puolelta tontilta löytyi myös mukulakivistä ja pikkukivistä ladottu rannan suuntainen rantatien pohja  (nykyisen Rantakadun esiaste?) –Kivetyksen pituus on kuutisen metriä ja loppuu tontin länsi- ja itäpäissä uudemman 1800-luvun lopulla rakennetun talon perustuksiin, toteaa Saloranta. Onkin mahdollista, että rantaviivaa seuraillen kivetys jatkuisi pitempäänkin. Kivetys on kerroksista, mikä viittaa siihen, että sitä on aikojen saatossa painumisen takia korotettu.


Löydetty kiveys on siis tontille tehtyä nyt purettua taloa vanhempaa rakennetta. Saloranta toteaa, että kiveys voisi olla suunnilleen saman ikäinen kuin palanut hirsijäännös eli 1700-luvulta. –Hirsien palokerrosta oli myös tien pohjakivien päällä, hän selventää. Kivetyksen ja hirsien välissä on myös pätkä puista vesikourua. 


Hirsistä rakennusta ei näy alueen vanhoissa kartoissa. Meren ranta oli silloin ylempänä, joten tontilta tehdyt löydökset ovat voineet olla aivan veden rajassa. Asuintontit eivät vielä 1700-luvulla ylettyneet kyseisen tontin eteläreunaan. Salorannan mukaan kiinnostavaa onkin juuri se, mitä toimintaa rannassa on ollut, koska alueella ei asuttu vielä silloin.


Tontilla on Salorannan mukaan intensiivinen palokerros. On mahdollista, että se on vuoden 1793 palosta.

Hiiltä ja nokea on erittäin runsaasti. Rakennuksen palaminen ilman palon liittymistä mihinkään laajempaan kaupunkipaloon on sekin mahdollista.


Esineistönä tontilta on löydetty mm. suurvalta-ajalle tyypillisten oluttuoppien sirpaleita. Sotamiehet toivat niitä mukanaan 30-vuotisen sodan aikaan. –Suomalaiset kyllä joivat niistä oluen sijaan paloviinaa. Sirpale voi olla 1600-luvulta tai sitä uudempi. Läheltä löydettiin myös liitupiippu, joka on varmuudella 1600-luvun esineistöä. Näitä kutsutaan ns. hajalöydöiksi, sanoo Saloranta. Kaupunkilöydöksille tyypillisiä kaakelin- ja keramiikanpalojakin on löytynyt.


Kenttätyössä helteisessä säässä ahertaa Elinan ohella myös kolme kokenutta kaivuueksperttiä Tapani Rostedt, Petri Inkinen ja Jouko Pukkila. – Kieltämättä meille on monesti tullut mieleen, mistähän meitä tässä oikein rankaistaan, kun helle ei ota hellittääkseen, ihmettelee Elina.


– Paikalla ollessani kaivuuhommia tehneistä Petri Inkinen kantoi näytille hirsikehikon sisältä löytämänsä sepän takoman tukevatekoisen oven saranan, Elinan pika-arvion mukaan 1700-tai 1800-luvulta. 


Puumerkillä tai nimikirjaimilla varustettu esinelöytö viittannee  kalanpyydyksen omistajuusmerkintään


Mielenkiintoinen löytö on avaimenperää muistuttama puuesine, jossa on puumerkki tai miksei nimikirjaimet ja toisessa päässä reikä. Oma päätelmäni Salorannan pienoisena mysteerinä pitämään esineeseen on, että kyseessä voi olla myös kalanpyydyksen esim. rysän omistajamerkki. Näitähän kalastajat käyttivät entisaikaan yleisesti, joko korkkiin tai puukohoon veistettynä.


Kaivuualueella on tehty useita löytöjä, jotka ovat lähinnä 1700-luvun tavaroita. Löydöt ovat kaakelin, keramiikan, posliinin, fajanssin, ikkunalasien, pikareiden ja pullolasin paloja. 


Tontin yläosissa näkyy hienoa puhdasta rantahiekkaa ja alempana tontin kaakkoiskulmassa pilkottaa savi, joten olemme aivan vanhan rannan ja merenpohjan tuntumassa. Puhdas savi ja hiekka ovat luontaisia kerroksia, joissa ei ole ihmisen tuottamaa likaa.


Pienoisen yllätyksenä Saloranta pitää poikkeuksellisen suurina määrinä löytynyttä painolastipiitä. Sitä ei esiinny Suomen luonnossa, joten mitä ilmeisimmin se on kulkeutunut Uuteenkaupunkiin merenkulun yhteydessä. Professori Sakari Hinnerin painolastikasvikartoiksen yhteydessä on purjelaivojen painolastimaita löydetty Uudestakaupungista paljon ja osaa niistä on varmasti vuosisatojen saatossa käytetty myös kaupunginlahden rantojen täytemaaksi.


– Arkebuusi-osuuskunta on tutkimusta tekevä taho ja Museoviraston olevan tutkimusta valvova viranomainen, korostaa arkeologi Elina Saloranta. Me saamme saavat siihen liittyviä määräyksiä taas Museokeskukselta. Kaivaukset on tavoitteena saada päätökseen elokuun loppuun menessä


Ringbomin tonttikartta vuodelta 1806 osoittaa kaupunginlahdella olleen jo tuohon aikaan paljon venepaikkoja ym. rantarakenteita

1700-luvun hirsinen rantarakennus- ja rantatienpohja esiin U:gin keskustan arkeologisissa kaivauksissa?

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 8.8.2018

Uudessakaupungissa Rantakadun ja Liljalaakson-kadun kulman tontilla tehdyt arkeologiset kaivaukset suoritetaan loppuun kuluvan elokuun aikana. Mahdollisuudet kaivauksille avautuivat, koska syksyllä tontille aletaan rakentaa senioritaloa. 


Kaivauksissa esiin nousseet hirsirakenteet ovat jäännöksinä mielenkiintoisia, sanoo tutkimusta tekevän Arkebuusi-osuuskunnan arkeologi Elina Saloranta.


Alkuun hän arveli rakennuksen olleen ranta-aitta, sillä merenranta ulottui vielä 1700-luvulla löytöpaikan viereen. Mielenkiintoiseksi Salorannan tämän päätelmän tekee se, että aikaisemmin täällä ei ranta-aitoista ole tehty ensimmäistäkään löytöä.


Kaivausten edistyessä näyttäisi mahdolliselta, että paikalla onkin saatettu valmistaa veneitä. Tätä tukee se, että paikalta on löytynyt runsasti puusilppua ja sahanpurua.


Rakennuksen sijainti aivan vedenrajassa liittää sen johonkin merelliseen käyttötarkoitukseen myöskään  venetalas ei ole poissuljettu mahdollisuus


Kaupunginlahdella jo 1700-luvulla paljon rakenteita

1700-luvulle yltävät arkeologiset kaivaukset alueella nostavat esiin pohdiskelut Uudenkaupungin kaupun-ginlahden tilanteesta tuohon aikaan. Anders Ring-bomin v. 1806 tekemässä tonttikartasta (ks. kuva alla) ilmenee ranta-aittoja/venetalaksia olleen rannan äärellä maissa sijaitsevina parisenkymmentä.


Anders Ringbomin 1806 tekemässä tonttikartasta ilmenee ranta-aitta- tai venetalas olleen maissa sijaitsevina parisenkymmentä. Vedessä kaupungin-lahdella laituripaikkoja, poijuja ja miksei myös vedenpäälle tehtyjä rakennelmia on ollut osin laiturimaisina jonoina yli kuusikymmentä. Kaiken kaikkiaan näitä paikkoja on karttaan merkitty 84. HUOM. nuoli osoittaa tutkittavan alueen sijainnin.

Joka ei vanhasta mitään tiedä, ei uuttakaan ymmärrä...

Arkeologia on tärkeä tieteenala, jolla hahmottamme menneisyyttämme ja suojelemme sitä tuleville sukupolville

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.8.2018

Motto: Tule ylös sieltä kuopasta arkeologi, älä kaivele menneitä arkeologi. Sitä mikä on kadonnut kuitenkaan et tavoita milloinkaan. (Lainaus iskelmänäkin tunnetuksi tulleesta Pentti Saarikosken runosta Histria.)

Vaikka runossa parodioidaan leikkimielisesti arkeologiaa, se on kuitenkin tärkeä tieteenala, jolla hahmottamme menneisyyttämme ja suojelemme sitä tuleville sukupolville. Arkeologisella tutkimuksella on neljä päätavoitetta. Löydettyjen artefaktien pohjalta konstruoidaan kulttuurihistoriaa luomalla kulttuureista ajallisia ja paikallisia yleiskuvia. 1) Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.

2) Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä.

3) Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus.

4) Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Arkeologiaan kuuluu tieteidenvälisyys ja monitieteisyys, ja siihen on omaksuttu muilta tieteenaloilta lukuisia tutkimusmenetelmiä, käsitteitä ja teorioita. Luonnontieteet ovat vaikuttaneet arkeologian kaivaus- ja ajoitusmenetelmiin sekä monenlaisiin analyysi- ja rekonstruointimenetelmiin. Ihmiskulttuureja tutkivista tieteistä arkeologiaan on saatu käsityksiä ja teorioita siitä, miten ihmiset ja ihmisyhteisöt toimivat keskenään sekä suhteessa ympäristöönsä. Lisäksi filosofiasta on saatu keinoja jäsentää tieteellistä tutkimusprosessia (Lähde Wikipedia)

Oikealla kartta Uudenkaupungin tulipaloissa v. 1793 palaneista kortte-leista ja niiden omistajista. Kartan on laatinut varamaa-mittari August Andersin. (Uuden-kaupungin historia, Kyösti Kaukovalta, osa II s. 186)

– Kaivauksissa esiin nousseet hirsirakenteet ovat jäännöksinä mielenkiintoisia, sanoo tutkimusta tekevän Arkebuusi-osuuskunnan arkeologi Elina Saloranta (vas.) Rakennuksen sijainti aivan vedenrajassa liittää sen johonkin merelliseen käyttötarkoitukseen. Vielä ei ole varmaa onko kyseessä ranta-aitta/venetalas. Paikalla on saatettu valmistaa myös veneitä. Tätä tukee se, että kaivausten edistyessä paikalta on löytynyt runsasti puusilppua ja sahanpurua.

Hirsien kaupunginlahden puolelta (kuvassa etualalla) tontilta löytyi myös mukulakivistä ja pikkukivistä ladottu rannan suuntainen rantatien pohja (mahdolisesti nykyisen Rantakadun esiaste?) Kivetys on kerroksista, mikä viittaa siihen, että sitä on aikojen saatossa painumisen takia korotettu.

Haastattelua tehtäessä Petri Inkinen kantoi Elinalle näytille hirsikehikon sisältä löytämänsä sepän takoman tukevatekoisen oven saranan 1700- tai 1800-luvulta. 

Puumerkillä tai nimi-kirjaimilla varustettu puuesinelöytö lienee pyydysmerkki.

Uudenkaupungin kes-kustassa sijaitsevan puutalokiinteistön ylin tarjous nyt 110 000 €

Avakka • 13.8.2018


Uudenkaupungin kaupunki myy vanhaa, kaavassa suojeltua puutaloa isolla puutarha-maisella omalla tontilla aivan kaupungin keskustassa os. Ylinenkatu 22.  Tontilla sijaitsee myös hyväkuntoinen talousrakennus, jossa mm. saunatilat. Tontin pinta-ala on 1917m2 ja rakennusoikeutta sillä on asemakaavassa 550+200 neliötä.

Tällä hetkellä ylin tarjous on kivunnut 110 000 tuhanteen euroon.



Kohde on ollut kesäkuusta lähtien myynnissä Huutokaupat.com -sivustolla  sekä kaupungin internetsivuilla mm. Ajankohtaisissa uutisissa. Huutokauppa päättyy 31.8. 2018. Vielä ehtii siis jättämään ostotarjouksensa.