Vakka-Suomi

Video...http://news.bbc.co.uk/earth/hi/earth_news/newsid_8502000/8502161.stm

Useita satoja yksilöitä käsittävä merimetsokolonia valtasi Urpoisten saaren pääsiäisen aikaan. Mukana joukossa on myös saaressa aiempina vuosina pesinyt harmaahaikarakolonia sekä merihanhia. Viime vuonna saarelle tuli pieni kokeiluryhmä entisestä paikastaan häädön saaneita merimetsoja ja nyt on koko sakki vaihtanut Urpoisiin. Tämä oli pelättävissä sillä maassa pesineet älykkäänarat merimetsot usein häädön saatuaan valitsevat juuri Urpoisten kaltaisen pitkäpuustoisen paikan. – Nyt pesissä alkaa muninta. – Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suojeluksessa suoritettavaa häirintää on kritisoitu, koska se ajaa linnut juuri Urpoisten saaren tapaiseen puustopesintään, jossa esim. munien sterilointi ei ole mahdollista, joka taas onnistuu parhaiten vähäpuustoisilla ulkokareilla. Kuva ja teksti: Ilmo Suikkanen

Viime vuonna erä merimetsoja kokeili – tänä vuonna koko monisatapäinen kolonia majoittui Urpoisiin

Urpoisten merimetsojen pesissä poikasia

Pääsiäisen ajoista tilanne Urpoisissa näyttää nyt tällaiselta. Pesiä saattaa olla kymmenkuntakin samassa puussa ja puut ovat muuttuneet harmaanvalkoisiksi ulosteista. Lentäviä merimetsoja näkyy nyt vähemmän, mutta kohta tilanne muuttuu sillä poikaset ovat kuoriutuneet ja ruokinta vaatii emoilta tihentyneitä kalareissuja. Saarella pesii edelleen myös siellä vuosikausia asustanut harmaa-haikarakolonia sekä muutamia hanhipariskuntiakin. Häirintätoimien seurauksena pesäpaikkaa vaihtaneiden merimetsojen näkökulmasta Urpoinen tuntunee suotuisalta pesimäsaarelta. Ainakin häirintä on hankalampaa ja esim. munien sterilointia mahdoton tehdä. Särkika-loja alueella riittää ilman kalastukselle aiheutuvaa suurempaa haittaa. Huono puoli on kalastajien saaliskaloihin kohdistuva ”verotus”. Erityi-sesti Yaran velvoiteistutuksina tapahtuvat kuhaistutukset kohdistuvat juuri näille vesille ja ne mennevät nyt osin nk. ”parempiin suihin”.

Merimetsokanta kasvoi lähes neljänneksellä

YLE Turku 5.8.11 klo 10:59                                    LUE...

Kipsivuoren fosforipäästöt vastaavat liki 100 000 asukkaan jätevesien fosforipäästöjä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Yaran Uudenkaupungin tehtaille luvan jätekipsikasan padon tiivistämiseen. Yara esitti jätekipsikasan fosforivuotojen hillintään ensi vaiheessa meripadon korjausta ja fosforin huuhtomista eristetystä kipsivuoresta. Kolmas toimenpide olisi kipsivuoren kattaminen.

–Luultavasti se (eristysseinän rakentaminen) alkaa itäpäästä, jossa päästöjen seurantatarkkailuakin on tehty. Tarkemmat tekniset ratkaisut on kuitenkin vielä monilta osin tekemättä, kertoi Yaran riskienhallintapäällikkö Tahvo Rautavuoma Vakka-Suomen Sanomille.

Yaran jätekipsivuoren kipsin määrä on 5,4 miljoonaa tonnia ja se sisältää fosforia 3.800 tonnia. Yaran Uudenkaupungin tehtaiden arvioitu fosforipäästö mereen on noin 10-12 kiloa vuorokaudessa. Noin kymmenen tuhannen asukkaan jäteveden puhdistamon päästöksi on arvioitu noin 1,2 kiloa fosforia vuorokaudessa, mikä merkitsee sitä, että kipsikasan fosforipäästö vastaa noin 85.000 – 100.000 asukkaan puhdistettujen jätevesien fosforipäästöjä.

Koko lähisaaristo rehevöitynyt

Uudenkaupungin merialueen viime syksyiset tarkkailututkimukset (syyskyy 2011) osoittavat pohjan osalta koko kaupungin edustan saaristovesien muuttuneen lievästi rehevästä reheväksi (tummempi vihreä). Suurimmat pitoisuudet sijoittuvat Hangon saaren ympärille ulottuen etelässä Vehasten, Vaakuan, Hylkimysten ja Kuliluodon takaisille merialueille. Pohjoisessa suurimmat lukemat ulottuvat makeanvedenaltaan sulkuportilta Putsaaren aukolle asti. (Katso kuvaa yllä).

Huolestuneisuuteen on aihetta juuri reheväksi luokitellun alueen laajenemisen osalta. Se kielinee etupäässä Hangon saareen kipsivuoren vuotojen laajuudesta. Verrattaessa nykyisiä päästöjä fosforipäästöihin ajalta 1980-1996 (Kuva alla. Lähde: Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry) havaitaan pohjan osalta reheväksi luokitellun alueen roima kasvu. Kun tilanne saaristossa 70-luvun hurjien vuosien jälkeen oli kamppailtu suhteellisen hyvälle tasolle (katso karttaa vuodelta 1985) on huolestuttavaa panna merkille tilanteen taas huomattavasti heikentyneen. – Kipsipadon tiivistyksen onnistumista onkin nyt seurattava hyvin tarkkaan.


Hyötyjiä levät, ruovikot, särkikalat ja merimetsot

Rehevöityneiden alueiden laajenemisen haitat näkyvät saaristoluonnossa monin eri tavoin: levätuotanto, vesikasvillisuus ja rantojen ruovikoituminen kasvaa, tutkimuksissa on osoitettu karisiian kutupaikkojen tuhoutuminen, kutu enää onnistu, särkikalojen osuus kalastosta kasvaa muiden kustannuksella, merimetsokannat käyttävät tilannetta hyväkseen ja niiden määrä lisääntyy entisestään. Myös typpikuormituksen kasvaessa vesistöjen laatu alueella jatkaa heikkenemistään ja päästöt ovat lisähaitta koko Itämeren tilaa ajatellen.

Vaatimuksia ja toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi on siis uudelleenelvytettävä alueella, johtavana pyrkimyksenä saada alueelle takaisin luonnontilaiset merialueet. Kokonais-fosforipitoisuus on luonnontilaisessa vesistössä 12 µg/l tai pienempi. Rehevyyttä osoittavan pitoisuustason alaraja kartassa on 24 µg/l eli keskimääräinen ylitys Uudenkaupungin saaristossa on yli kaksinkertainen.

Typen osalta suurimmat päästöt tulevat Sirppujoen valuma-alueelta makeanvedenaltaan kautta sekä myös Velluanjoen kautta Lautvedelle. Eikä tule unohtaa myöskään sitä typen osuutta joka tulee kaupungin puhdistamon kautta, kun puhdistamone tehot eivät kaikin ajoin riitä. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tutkijan, biologi Hanna Turkin raportin mukaan vuosiin 2004–2010 verrattuna tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat alueella keski-määrin 15 % suurempia. Hankosaaren itäpuolella (215), Vaakuan luoteispuolella (125) ja Lautvedellä (115) typpipitoisuudet olivat yli 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Putsaaren aukon taustapitoisuus oli 19 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2004–2010) suurempi.

Biologi Hanna Turkki:

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN

TARKKAILUTUTKIMUS SYYSKUUSSA 2011

Tulokset Uudenkaupungin merialueen veden laadun tarkkailututki-muksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki 20.9.2011.

MERIVEDEN LÄMPÖTILA JA HAPPITALOUS

Kulunut kesä oli lämmin ja sateinen. Edelleen syyskuu jatkui poikkeuksellisen lämpimänä; syyskuun keskilämpötila oli noin kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Syyskuu oli paitsi lämmin myös sateinen; syyskuun sademäärä oli noin 1,5 -kertainen ajankohdan tavanomaiseen verrattuna.

Näytteenottoajankohtana syyskuun loppupuolella meriveden pintalämpötila (1 metri) oli 15–16 ºC eli 3–4 astetta viileämpää kuin elokuun puolivälissä (15.–16.8.).

Syyskierto oli käynnissä, sillä tutkituilla paikoilla vesi oli tasalämpöistä pinnasta pohjaan eikä kerrostuneisuutta ollut. Pintaveden lämpötila vastasi ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja tai oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpää. Syyskierrosta johtuen merialueen happitilanne oli hyvä ja kaikilla tutkituilla havaintopaikoilla happipitoisuudet riittivät lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Happitilanne vesipatsaan keskiarvona oli kuitenkin hieman ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoja (2001–2010) heikompi.


SAMEUS

Veden kuultavuus näkösyvyytenä mitattuna oli Lyökissä 4,2 metriä, Putsaaren aukolla ja Hylkimysten ulkopuolella 3,0–3,1 metriä, Hylkimysten-Lepäisten tasalla 2,1–2,5 metriä ja Hankosaaren lähivesissä ja Hankosaaren ja makeavesialtaan välillä 1,0–1,3 metriä. Heikoin näkösyvyys oli Madonmaalla (0,9 metriä). Näkösyvyydet

olivat selvästi pienempiä kuin vuotta aiemmin.


RAVINTEET

Fosfori

Tuotantokerroksen veden fosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 24–43 μg/l, joten vesi oli luokiteltavissa reheväksi koko merialueella (kuva 2). Putsaarenaukolla (185), Iso-Hylkimyksen ulkopuolella (105) ja Lyökissä (265) pitoisuudet olivat välillä 24–26 μg/l, välisaariston alueella välillä 27–31 μg/l, Hankosaaren lähivesissä (215 ja

230) 33–43 μg/l ja Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella välillä 29–33 μg/l. Suurimmat pitoisuudet (43 μg/l ja 39 μg/l) olivat Hankosaaren itäpuolella (215) ja Madonmaalla (223). Taustapitoisuus Rauman merialueella Kylmäpihlajalla

viikkoa aikaisemmin 1, 5 ja 10 metrin syvyyksien keskiarvona (koontanäytettä ei saatu kovan tuulen takia) oli 18 μg/l eli noin 30 % pienempi kuin Uudenkaupungin edustan taustapitoisuus Putsaarenaukolla (26 μg/l). Hankosaaren lähivesien keskimääräinen

fosforipitoisuus tuotantokerroksessa (38 μg/l) oli noin 30 % suurempi

kuin Sundinkarin (170), Vaakuan luoteispuolen (125) ja Iso-Haiduksen eteläpuolen keskimääräinen fosforipitoisuus (29 μg/l). Pääosalla havaintopaikoista merkittäviä fosforipitoisuuseroja vesipatsaan eri syvyyksissä ei ollut ja pohjan läheiset pitoisuudet

vaihtelivat välillä 23–45 μg/l (kuva 2).

Tuotantokerroksen fosforipitoisuudet olivat keskimäärin reilu 10 % suurempia kuin ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvot (2001–2010) Vähä-Seikomaan (245), Janhuan (246) ja Mustaluodon edustan (248) havaintopaikkoja lukuun ottamatta, joissa pitoisuudet olivat noin 10 % tavanomaista pienempiä. Varsinkin Hylkimysten sisäpuolisella

alueella fosforipitoisuus oli poikkeuksellisen suuri, yli 35 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempi. Myös Putsaaren aukon sekä Hankosaaren itäpuolen fosforipitoisuudet olivat selvästi (yli 20 %) tavanomaista suurempia. Fosfaattifosforin määrät tuotantokerroksessa vaihtelivat välillä 4–16 μg/l. Eniten fosfaattifosforia (16 μg/l) oli uloimmalla merialueella Hylkimysten ulkopuolella, Putsaaren aukolla ja Aaholmin edustalla mutta myös Hankosaaren itäpuolella. Osalla havaintopaikoista,

joissa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pieniä, mm. Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella, fosfaattifosfori oli sitoutunut levätuotantoon, sillä monin paikoin varsinkin sisäsaariston alueella klorofyllipitoisuudet olivat erittäin suuria.


Typpi

Tuotantokerroksen kokonaistypen pitoisuudet vaihtelivat välillä 360–600 μg/l (kuva 2). Typen pitoisuus tuotantokerroksessa oli ulommalla merialueella Putsaaren aukolla, Lyökin ja Aaholmin edustalla sekä Hylkimyksillä 360–370 μg/l, välisaaristossa 380–460 μg/l, Hankosaaren lähivesissä ja Madonmaalla 480–530 μg/l ja Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella 460–540 μg/l. Selvästi suurin pitoisuus oli Lautvedellä, mutta myös Vähä-Seikomaalla ja Hankosaaren itäpuolella typpipitoisuudet

olivat selvästi muuta merialuetta suurempia. Tuotantokerroksen typpipitoisuuksia on määritetty vasta vuodesta 2004, joten pidemmän aikavälin vertailua ei voi tehdä. Vuosiin 2004–2010 verrattuna tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat keskimäärin 15 % suurempia. Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella

typpipitoisuudet olivat melko tavanomaisella tasolla lukuun ottamatta Vähä-Seikomaata, jossa pitoisuus oli noin 10 % tavanomaista suurempi. Hankosaaren itäpuolella (215), Vaakuan luoteispuolella (125) ja Lautvedellä (115) typpipitoisuudet olivat yli 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Putsaaren aukon taustapitoisuus

oli 19 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2004–2010) suurempi.

Tuotantokerroksen epäorgaanisten typpiyhdisteiden määrät olivat myös tavanomaista suurempia. Nitraatti/nitriittitypen summapitoisuus vaihteli välillä <5–81 μg/l ja ammoniumtypen pitoisuus välillä 5–52 μg/l. Suurin NO23-N -pitoisuus oli Lautvedellä ja suurin ammoniumtypen (NH4-N) pitoisuus Vähä-Seikomaalla jätevesien

purkualueella.


LEVIEN MÄÄRÄ

Planktonlevien kokonaismäärää kuvaavat tuotantokerroksen klorofylli-pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,7–15 μg/l (kuva 2). Taustapitoisuus Putsaaren aukolla oli 1,8 μg/l. Hylkimysten alueella ja Lyökissä pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,7–3,9 μg/l, välisaariston alueella 3,0–9,5 μg/l, Hankosaaren lähivesissä 9,6–11 μg/l ja Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella sekä Madonmaalla 12–15 μg/l.

Korkeimmat tuotantokerroksen klorofyllipitoisuudet (15 μg/l) olivat Kaitun ja Mustaluodon alueilla Hankosaaren ja makeavesialtaan välisellä alueella. Tuotantokerroksen klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi oli sisäsaariston alueella ja sisemmällä

välisaariston alueella rehevää. Ulommalla välisaariston alueella sekä Hylkimysten alueella vesi oli lievästi rehevää ja Putsaaren aukolla ja Lyökin edustalla karua.

Turussa 10. lokakuuta 2011

Hanna Turkki, biologi

Rehevän veden alue laajentunut huolestuttavasti

Uudenkaupungin saaristossa Avakka Ilmo Suikkanen 23.4.2012

Suomalaisten ammattikalastajien saalis eri ICES-ˇosa-ˇalueilla vuonna 2011, 1000 kg. Valtaosa silakasta tulee edelleen Selkämereltä ja kilohailia Suomenlahdelta ja eteläiseltä Itämereltä

Merialueen saalismäärä pieneni – rahallinen arvo nousi silti

Avakka Ilmo Suikkanen 9.6.2012

Suomeen rekisteröityjen kalastusalusten kalansaalis Itämereltä vuonna 2011 oli 120 miljoonaa kiloa (122 milj. kiloa 2010). Suurin osa saaliista oli silakkaa, jota saatiin 98 miljoonaa kiloa. Toiseksi eniten kalas‐ tettiin kilohailia, 16 miljoonaa kiloa. Seuraavaksi suurimmat saaliit saatiin turskasta (1,1 milj. kg), kuoreesta (1,0 milj. kg), ahvenesta (0,9 milj.kg), lahnasta (0,7 milj.kg) ja siiasta (0,7 milj. kg). Kokonaissaalis oli kaksi miljoonaa kiloa pienempi kuin edellisvuonna kilohailisaaliin pie‐ nenemisen myötä. Silakan, turskan, ahvenen, kuhan ja siian saaliit kasvoivat vuonna 2011. Kokonaissaaliista kalastettiin troolilla 92 %, rysällä 6 % ja verkolla 2 %.

Merialueen ammattikalastuksen kokonaissaaliin tuottaja‐arvo oli 32 miljoonaa euroa vuonna 2011 (27 miljoonaa euroa vuonna 2010). Taloudellisesti merkittävin kalalaji oli silakka, jonka saaliin arvo oli 18,5 milj. euroa. Muita taloudellisesti merkittäviä saalislajeja olivat mm. kilohaili (2,8 milj. euroa), siika (2,8 milj. euroa), kuha (2,5 milj. euroa), ahven (1,8 milj. euroa), turska (1,1 milj. euroa) ja lohi (1,0 milj. euroa).

Ammattikalastajarekisteriin ilmoittautuneita kalastajia oli vuoden 2011 lopussa 2199. Heistä joka neljäs sai ammattikalastajaluokituksen mukaan vähintään 30 % tuloistaan ka‐ lastuksesta. Eniten ammatti-kalastajia oli Varsinais‐Suomen ja Pohjanmaan ELY‐alueilla. LUE...

Mannerlohi Oy haluaa lisätä lohenkasvatuksensa Pyhämaassa kymmenkertaiseksi                

                                        Aluesanomat 14.6.12  LUE...

Pujon saaren koillispuolelle rakennettaisiin Mannerlohi Oy:n toimesta kaksitoista uutta kirjolohen viljelyallasta. Pyhämaalla sijaitsee yhteensä yhdeksän kalankasvatuslaitosta. Ristivahontien perkaamolla, jossa kalojen käsittely tapahtuu on oma ympäristölupa 600 tonnille kalaa.

Lähialueen ja Mannervedenlahden kesäasukkaat ovat valittaneet verkkoaltaiden jätösten jo nykyisellään tuhonneen heidän uimarantan-sa. Lähimmät merkittävät lintusaaret, Kotokallio ja Pujoletto, sijaitsevat noin puoli kilometriä metriä suunnitellusta Pujon kasvatuslaitoksesta länteen. Alueella pesii uhanalaista lintulajistoa. Meri- ja rannikkoluonto-tyyppien kannalta merkityksellisiä ovat vedenalaiset riutat. Alue sijait-see Selkämeren puhtaimpana säilyneellä alueella, jolle kasvatus-määrien kymmenkertaistuminen muodostuu merkittäväksi uhkatekijäksi. IS

Pujo

Pujon letto

Meri-Ihamo

Maa-Ihamo

Mannervesi

Uudet kasvatus-altaat

Rauman yleispuhdistamo toiseksi suurin fosforikuormittaja

Ympäristökeskus listasi suurimmat yksittäiset vesistöjen kuormittajat

YLE Uutiset 27.9.2012        LUE...

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

RKTL:n työraportteja 19/2012

Tutkimuspäivät 2012

Siika liikennevaloissa

Yksi arvostetuimmista kalalajeistamme on merialueelta pyydettävä isokokoiseksi kasvava vaellussiika. Useiden jokien alkuperäinen siikakanta on menetetty, jäljellä olevien kantojen tila vaihtelee hyvin heikosta vahvaan. Heikentyneitä vaellussiikakantoja yritetään elvyttää istutuksilla, mutta vaellussiikaa istutetaan mereen myös kalastettavaksi. Kantojen tilasta kertovat indikaattorit, kuten merialueen ko- konaissaalis, yksikkösaalis ja Tornionjoen lippokalastuksessa saadun siian määrä, osoittavat kantojen pienentyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näiden indikaattoreiden perusteella vaellussiika luokiteltiin kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kriteereihin perustuvassa Suomen lajien uhanalaisuus- luokituksessa luokkaan erittäin uhanalainen. Tämän seurauksena WWF kehotti Kuluttajan kalaoppaassaan välttämään vaellussiian käyttöä.

Kiellon seurauksena luonnosta pyydetyn siian kysyntä kalakaupassa romahti. Tästä kärsi lähes koko rannikkokalastuksemme, sillä siikaa saavat saaliiksi lähes kaikki rannikon kalastajat. Vaikka kiellolla olikin tarkoitus suojella luonnossa lisääntyviä vaellussiikakantoja, se väistämättä kohdistui myös kalastusta varten mereen istutettuihin vaellussiikoihin ja meressä lisääntyvään karisiikaan, jonka kannat erityi- sesti Perämerellä kestävät hyvin nykyisen kalastuksen. Kalakaupan tiskillä eri alkuperää olevia vaellussiikoja tai vaellussiikaa ja karisiikaa on vaikea erottaa toisistaan. Rannikon ammattikalastuksen kannalta siian menekkivaikeudet ovat erittäin ongelmallisia. Joillain rannikon alueilla ammattikalastus on lähes kokonaan siian varassa, ja suurimmalla osalla rannikostamme siika on tärkein tai yksi tärkeimmistä saalislajeista.

Vaellussiikakantojen uhanalaisuusluokitus nosti jälleen esille ajatuksen vaellussiiankalastuksen säätelystä. Luonnossa lisääntyvien siikakantojen tila todennäköisesti kohentuisi säätelyn tuloksena, mutta voidaanko vaellussiian kalastusta säädellä niin, ettei ammattikalastuksen harjoittaminen käy mahdot- tomaksi? Kalastuksen säätely aiheuttaa kalastajille väistämättä tulojen laskun, ja rannikkokalastuksen kannattavuus on jo nykyisellään heikko. Koska kysymyksessä on vaelluskala, säätely johtaa myös saaliin uusjakoon eri kalastajaryhmien ja alueiden välillä. Käykö väistämättä niin, että jotkut kalastajaryhmät kärsivät ja toiset hyötyvät?

Miten säätely toteutetaan niin, että karisiian kalastus on edelleen mahdollista siellä, missä karisiikakannat ovat vahvoja? Suurin osa siikasaaliista pyydetään pohjaverkoilla, ja useilla alueilla huomattava osa vaellussiikasaaliista saadaan kuhan ja ahvenen pyynnin sivusaaliina. Uhanalaisuus ei ole sen enempää ahvenen kuin kuhankaan kohdalla huolenaihe, ja WWF suosittelee niiden molempien käyttöä. Miten turvataan näiden lajien tarjonta kuluttajille, jos rannikkokalastusta säädellään vaellussiikakantojen suojelemiseksi? Entä vaellussiikaistutukset? Jokien voimalaitosrakentamisen yhteydessä menetettiin vaellussiian luontainen poikastuotanto. Kalastajille aiheutetun saalismenetyksen kompensoimiseksi sähköyhtiöt on velvoitettu istuttamaan vuosittain miljoonia siianpoikasia. Onko istutusten jatkaminen enää järkevää, jos vaellussiian kalastusta voimakkaasti rajoitetaan? (Tiivistelmä)

t: Ari Leskelä, Jari Setälä, Erkki Jokikokko ja Alpo Huhmarniemi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Yhteystiedot: Puh. 020 575 1404, ari.leskela@rktl.fi

RKTL:n työraportteja 19/2012 Tutkimuspäivät 2012

Biologinen tieto palvelemaan tehokkaammin kalakantojen arviointia

Kalakantojen hoitoon ja kestävään hyödyntämiseen liittyy keskeisesti epävarmuus. Epävarmuutta on kalakantojen tilasta sekä kalastuksen ja sen säätelyn ja ympäristön vaikutuksista kantoihin. Tut- kimuksen olisi pystyttävä arvioimaan, kuinka paljon kutevia kaloja tarvitaan, jotta voidaan varmistaa riittävä lisääntymistulos. Perinteisesti laskennassa on hyödynnetty systemaattisesti vain arvioitavas- ta kalakannasta olevaa tietoa, vaikka lisäksi olisi erittäin hyödyllistä käyttää muutakin saatavilla ole- vaa informaatiota. Esimerkiksi Selkämeren silakkakannan arvioinnissa voitaisiin hyödyntää soveltu- vin osin muista Itämeren silakkakannoista saatavilla olevia aineistoja ja tutkimustuloksia. Myös asi- antuntijat voivat toimia suoraan lisätiedon lähteinä. Joissakin tapauksissa asiantuntijatietoa voidaan saada kalastajilta.

Lisätiedon kunnollinen hyväksikäyttö on mahdollista vain niin sanotussa Bayes-laskennassa. Menetelmän periaatteet ovat yhtä vanhat kuin klassisella tilastotieteellä, mutta Bayes-laskennan laajaan käyttöön on siirrytty vasta tietokoneiden kehityttyä suoriutumaan menetelmän laskentavaa- timuksista. Bayes-laskenta pystyy tuottamaan tuloksia, joista seuraavat analyysimenetelmät voivat suoraan jatkaa. Tutkimusten kytkeytyessä näin toisiinsa tieteellinen oppiminen ja epävarmuuksien pienentäminen ovat tehokasta. Bayes-laskennan keskeinen piirre on myös sen kyky laskea syste- maattisesti tarkasteltujen muuttujien arvoihin liittyvä epävarmuus. Päätöksentekijät saavat siten tiedon siitä, millaisen riskin vaikkapa tietynsuuruinen kalastuskiintiö aiheuttaa kalakannan lisäänty- miselle.

EU:n seitsemännen puiteohjelman varoilla rahoitetaan parhaillaan ECOKNOWS-hanketta, joka tähtää biologisen tiedon hyväksikäytön tehostamiseen Bayes-laskennan avulla. Hankkeessa on mukana 13 eri partneria eri puolilta maailmaa. Hanketta johtaa FEM-tutkimusryhmä Helsingin yliopis- tosta ja toiseksi suurimmalla budjetilla toimii RKTL. Suomalaiset ovat keskeisessä asemassa uuden laskentametodiikan kehittämisessä. Itämeren lohikantojen arviointia on kehitetty jo vuosia Bayes- laskennan avulla ja tätä kehittämistä jatketaan. Lisäksi mukaan on otettu suomalaisista kalakannois- ta silakka, kuha, ahven, siika, taimen ja hauki. Hankkeessa pyritään arvioimaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon kyseisten lajien saalis voisi kasvaa, jos Saaristomeren verkkokalastuksessa tehtäisiin vaikkapa verkon silmäkoon muutoksia. Tähän asti näissä arvioissa ei ole systemaattisesti huomioitu mahdollisen silmäkokomuutoksen vaikutusta lisääntymistulokseen, joten todennäköisesti vaikutuksia on aliarvioitu. (Tiivistelmä)


Tekijä: Atso Romakkaniemi, Sakari Kuikka, Henni Pulkkinen ja Rebecca Whitlock

Organisaatio: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2Helsingin yliopisto

Yhteystiedot: Puh. 0400 186 364, atso.romakkaniemi@rktl.fi

Koko lähisaaristo rehevöitynyt

FOSFORI

Uudenkaupungin merialueen viimeisimmät tarkkailututkimukset (syyskyy 2011) osoittavat pohjan osalta koko kaupungin edustan saaristovesien muuttuneen lievästi rehevästä reheväksi (tummempi vihreä). Suurimmat pitoisuudet sijoittuvat Hangon saaren ympärille ulottuen etelässä Vehasten, Vaakuan, Hylkimysten ja Kuliluodon takaisille merialueille. Pohjoisessa suurimmat lukemat ulottuvat makeanvedenaltaan sulkuportilta Putsaaren aukolle asti. (Katso kuvaa yllä).

Huolestuneisuuteen on aihetta juuri reheväksi luokitellun alueen laajenemisen osalta. Se kielinee etupäässä Hangon saareen kipsivuoren vuotojen laajuudesta. Verrattaessa nykyisiä päästöjä fosforipäästöihin ajalta 1980-1996 (Lähde: Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, kartta vasemmalla) havaitaan pohjan osalta reheväksi luokitellun alueen roima kasvu. Kun tilanne saaristossa 70-luvun hurjien vuosien jälkeen oli kamppailtu suhteellisen hyvälle tasolle (katso karttaa vuodelta 1985) on huolestuttavaa panna merkille tilanteen taas huomattavasti heikentyneen. – Yaran Uudenkaupungin tehtaiden arvioitu fosforipäästö mereen on noin 10-12 kiloa vuorokaudessa. Noin kymmenen tuhannen asukkaan jäteveden puhdistamon päästöksi on arvioitu noin 1,2 kiloa fosforia vuorokaudessa, mikä merkitsee sitä, että kipsikasan fosforipäästö vastaa noin 85.000 – 100.000 asukkaan puhdistettujen jätevesien fosforipäästöjä.

Kipsipadon tiivistyksen onnistumista onkin nyt seurattava hyvin tarkkaan ja harkittava lopulliset päätökset purkuputken siirrosta se huomioon ottaen.


TYPPI

Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen tutkijan, biologi Hanna Turkin raportin mukaan Typen osalta suurimmat päästöt tulevat Sirppujoen valuma-alueelta makeanvedenaltaan kautta sekä myös Velluanjoen kautta Lautvedelle. Eikä tule unohtaa myöskään sitä typen osuutta joka tulee kaupungin puhdistamon kautta, kun puhdistamon tehot eivät kaikin ajoin riitä. Vuosiin 2004–2010 verrattuna tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat alueella keski-määrin 15 % suurempia. Hankosaaren itäpuolella (215), Vaakuan luoteispuolella (125) ja Lautvedellä (115) typpipitoisuudet olivat yli 20 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa suurempia. Putsaaren aukon taustapitoisuus oli 19 % ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvoa (2004–2010) suurempi. IS

Aluehallintovirasto: Yaran ja

Häpöniemen puhdistamojen

purkupaikat siirrettävä

kauemmas merelle

Avakka Ilmo Suikkanen 21.11.2012

Etelä-Suomen aluehallintoviraston määräyksestä Uuden-kaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamon ja Yaran lannoitetehtaan puhdistamon on siirrettävä jätevesiensä purkupaikat kauemmas merialueelle. Tavoitteena on parantaa Uudenkaupungin lähimerialueen tilaa, mutta ajallisesti hankeella on pelivaraa, sillä takarajaksi Aluehallintovirasto määrää vuoden 2021.

Perusteluissa Häpönniemen puhdistamon nykyistä purkupaikkaa pidetään huonona, sillä se sijaitsee matalassa, saarten ja pengerten rajoittamassa merenlahdessa, vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen läheisyydessä. Nykyisen purkupaikan ekologinen tila on välttävä viraston mukaan.

Puhdistamon päästöjen vaikutusalue on osittain päällekkäinen Yaran puhdistamon ja kipsikasan päästöjen vaikutusalueen kanssa.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Uudenkaupungin Häpönniemen jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan. Lupahakemukseen oli liitetty selvitys vaihtoehtoisista jätevesien purkupaikoista.

Selvityksessä tarkasteltiin sekä Häpönniemen puhdistamon että Yara Suomi Oy:n lannoitetehtaan puhdistamon purkupaikkojen siirtojen vaikutuksia meressä yhdessä ja erikseen. Samassa yhteydessä aluehallintovirasto antoi päätöksen myös Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehtaan puhdistamon purkupaikan siirtoa koskevasta selvityksestä.

Aluehallintoviraston määräyksen mukaan Häpönniemen jäteveden-puhdistamon ja Yara Suomi Oy:n puhdistamon purkupaikat on siirrettävä kauemmas merialueelle, joka sijaitsee Kirstan etelä-puolella, Vähä-Vehasen länsipuolella ja Syyrinkin pohjoispuolella.

Siirrot on toteutettava seuraavissa ympäristölupien lupamääräysten tarkistamista koskevissa päätöksissä määrättävänä ajankohtana, kuitenkin viimeistään vuoden 2021 aikana. Lupia koskevat hakemukset on jätettävä viimeistään 31. maaliskuuta vuonna 2017, painottaa Aluehallintovirasto.

Uudenkaupungin Sanomien mukaan siirtopäätös oli kaupungin vesihuoltopäällikö Kyösti Hallikaiselle yllätys. – Olin kyllä toivonut toisenlaista päätöstä, sillä tämä on Vakka-Suomen Vedelle todella iso asia. Kolmisen vuotta sitten tehdyn laskelman mukaan purkuputken siirto maksaa 10 miljoonaa euroa, toteaa Hallikainen.


Aluehallintoviraston määräyksestä Häpönniemen jätevedenpuhdistamon ja Yara Suomi Oy:n puhdistamon purkupaikat on siirrettävä kauemmas merialueelle, joka sijaitsee Kirstan eteläpuolella, Vähä-Vehasen länsipuolella ja Syyrinkin pohjoispuolella. – On hyvä pitää mielessä, ettei jätevesien purkupaikka ei ole ratkaisu vesien rehevöitymiseen. Tilanne ehkä paranee vähän kaupungin lähivesillä, mutta toimenpiteet laajentavat ja huonontavat vesien tilaa aikaisempaa laajemmalla alueella. Samassa yhteydessä olisikin tehtävä myös päätös ko puhdistamojen tehokkuuden lisäämisestä typpi- ja fosforipäästöjen osalta. Uusi purkupaikka kartalla ruskealla ympyröitynä. Kartalla myös tulevan väylärouppauksen maamassojen uudet läjitysalueet. Kiistelty Keskileton läjitysalue ylhäällä.

JÄTEVESIEN UUSI

PURKUPAIKKa

Yaran tehtaiden ja Uudenkaupungin kaupungin puhdistamojen jätevesille uusi purkupaikka

Jouni Hiltusen Tuntematon Selkämeri -elokuvalle parhaan kotimaisen luontoelokuvan palkinto

Satakunnan kansa 26.11.2012                                                                                                                                                                                            LUE...

Marraskuun valoa Kivikarilla

Kuva: Ilmo Suikkanen

Arctia Shippingin ja Kemin Sataman perustama yhteisyritys Arctia Karhu Oy rakennuttaa uuden sukupolven satamajään-murtajan. Noin 13 miljoonaa euroa maksava alus valmistuu Uudenkaupungin telakalta syksyllä 2014. Hankkeen päärahoittajana toimii Nordea Pankki Suomi Oyj.

Uusimmalla teknologialla varustetun aluksen pituus on 40 metriä, leveys 12,8 metriä ja syväys noin kuusi metriä. Propulsioteho on 2 x 1800 kW. Uusi murtaja tulee toimimaan talvisin Kemi-Tornion satamajäänmurrossa. Kesäisin sitä voidaan käyttää muun muassa saattohinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä.

Alus on suunniteltu niin, että sillä voidaan tarvittaessa korvata myös raskaampaa jäänmurtokapasiteettia erityisesti alku- ja lopputalvesta, mikä säästää kustannuksia. Arctia Karhulla on sopimus satamajäänmurrosta Kemin, Tornion ja Oulun satamissa.

 - Liikennemäärät pohjoisessa tulevat kasvamaan. Uudisalus tuo kaivattua palveluvarmuutta ja turvallisuutta satamajäänmurtoon. Uudisalus on osa uutta palvelukonseptia, jota tulemme tarjoamaan myös muille satamille, sanoo Arctia Shippingin tiedotteessa yhtiön toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Arctia lähetti tarjouspyynnön kahdeksalle telakalle, joista neljä jätti tarjouksensa.

Uudenkaupungin Työvene Oy valikoitui voittajaksi, koska sillä on vahvaa aikaisempaa kokemusta jäissä kulkevista aluksista. Uudenkaupungin telakalla on rakennettu mm. monia pieniä ja keskisuuria erikoisaluksia.

- Tämä uusi aluskonsepti on telakalle päänavaus. Saattohinausominaisuuksien yhdistäminen erinomaiseen jäänmurtokykyyn tulee olemaan uusi näyttö arktisesta osaamisesta suomalaisessa laivanrakennuksessa, toteaa toimitusjohtaja Harri Putro Uudenkaupungin Työvene Oy:sta.

Uuden satamajäänmurtajan suunnittelu, potkurilaitteistot, pääkoneet, teräsmateriaalit sekä suurin osa työstä tulevat Suomesta. Hankinnan kotimaisuusaste onkin korkea, arviolta 85 prosenttia. Suora työllistämisvaikutus on vähintään 70 henkilötyövuotta.

Ugin Työvene sai tilauksen 13 milj. euron uudentyyppisestä satamajäänmurtajasta


Avakka  17.12.2012                                      

Uusimmalla teknologialla varustetun aluksen pituus on 40 metriä, leveys 12,8 metriä ja syväys noin kuusi metriä. Propulsioteho on 2 x 1800 kW. Uusi murtaja tulee toimimaan talvisin Kemi-Tornion satamajäänmurrossa. Kesäisin sitä voidaan käyttää muun muassa saattohinaus- ja öljyntorjuntatehtävissä.

Suomen Lauttaliikenne tilaa täysin uudentyyppisen yhteys- ja öljyntorjunta-aluksen Uudenkaupungin Työveneeltä

Avakka 25.1.2013   

Suomen Lauttaliikenne rakennuttaa uudenlaisen yhteysaluksen, jossa ensimmäistä kertaa mahdollistetaan saariston yhteysaluksen käyttö mahdollisissa öljyntorjuntatehtävissä. Uusi aluskonsepti on tytäryhtiömme Suomen Saaristovarustamon suunnittelema ja sille on myönnetty vuonna 2010 hyödyllisyysmalli sekä haettu vastaava patentti. Investoinnin kokonaishinta on noin 7,5 miljoonaa euroa. Aluksen rakentaa telakka Uudenkaupungin Työvene Oy. Suomen Lauttaliikenne vastaanottaa aluksen kesällä 2014, jonka jälkeen se aloittaa liikennöinnin Kotka-Pyhtää yhteysalusreitillä. Tämä liikenteensä aloittava yhteysalus on ensimmäinen uudishankinta Suomen yhteysalusliikenteessä sitten vuoden 1994. Kotka-Pyhtää reitin kilpailutuksen voitto mahdollisti tilauksen, jonka sopimuksen ELY-keskus on allekirjoittanut.

- Tämä uudisrakennus näyttää kehityssuunnan yhteysalusliikenteelle. Moderni monitoimialus ei palvele ainoastaan matkustajia vaan on myös tärkeässä roolissa herkkien vesistöalueiden säilymisen turvaamisessa, toteaa Suomen Lauttaliikenteen toimitusjohtaja Mats Rosin.

Uusimmalla teknologialla varustetun aluksen pituus on 34,9 metriä, leveys on 9 metriä ja matkustajien maksimimäärä 100. Öljyntorjuntatehtävissä alukseen voidaan kerätä kerrallaan 100 m3 öljypitoista merivettä. Yhteysaluskäytössä sen syväys on 2,4 metriä ja öljyntorjuntatehtävissä 2,65 metriä.

Tarjouspyyntö lähetettiin yli kymmenelle telakalle. Uudenkaupungin Työvene Oy oli tarkasti harkittu valinta

- Uudenkaupungin telakalla on paljon kokemusta vastaavan kokoisten alusten rakentamisesta sekä erikoisaluksista. Olemme myös tyytyväisiä siitä, että yhteistyökumppanina on suomalainen telakka, kuten aiemmissakin uudisrakennuksissamme. Kokemuksemme mukaan suomalainen työ on laadultaan maailman kärkitasoa, Rosin lisää.

- Uusi alustyyppi rakennettaan alusta loppuun Uudenkaupungin telakallamme. Aluksen rakentaminen tuo telakalle töitä noin 50 miestyövuoden edestä, joten olemme tietenkin erittäin tyytyväisiä tilauksen varmistumisesta ja pyrimme parhaamme mukaan täyttämään alukselle asetetut vaatimukset ja odotukset, kertoo Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro,

Kuva: Suomen Lauttaliikenne

Luonnonsuojeluliiton juhlavuoden laji Varsinais-Suomessa on tammi

Suomen Luonnonsuojeluliiton 15 piiriä valitsivat liiton 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi omat vuoden lajinsa, jotka kuvastavat alueen luontoa ja sen suojelun haasteita. Varsinais-Suomessa lajiksi on valittu tammi. Arvokkain tammialue on Turun Ruissalo, mutta piirin alueelta löytyy paljon muitakin merkittäviä tammialueita mm. Taivassalossa ja Uudestakaupungista. Viime mainitun alueen tammet tekee merkittäväksi niiden sijainti eteläisen tammivyöhykkeen pohjoisimmalla esiintymisalueella.

Vuoden ensimmäisessä Luonnonsuojelija-lehdessä (sivut 16-17) on esitelty luonnonsuojeluliiton kaikkien piirien valitsemat lajit.

Vakka-Suomen alueen tammet tekee merkittäväksi niiden sijainti eteläisen tammivyöhykkeen pohjoisimmalla esiintymisalueella. Kuva Ilmo Suikkanen

Kalankasvatuksen sijoituspaikat ja määrät tulossa jakoon

Taisteltaessa Selkämeren kansallispuistosta tuli selväksi, että kalankasvatuksen lisäämistä eteläisellä Selkämerellä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Kalan arvostus kasvaa koko ajan ja luonnon arvokalakannat hupenevat ylikalastuksen ja vesien heikentyneen kunnon takia. – Mikäpäs siinä oikein sijoitettuna kalankasvatusta onkin Selkämerellä mahdollistakin lisätä ilman suurempia vahinkoja mikäli lupaehdot täyttyvät.  Pyhämaasta, jossa mieltymys kalankasvatukseen näyttää olevan suurinta, sopivia alueita löytyneekin avomerilueelta. Massiivisia mitoituksia luonto ei kuitenkaan kestä ja kalankasvattamojen oikea sijoittelu on ensiarvoisen tärkeää samoin kuin kalankasvatuksessa käytettävä ravinto.

Kokonaisvaikutuksellaan lisääntyvä kalankasvatus varmasti tulee lisäämään Uudenkaupungin ja Kustavin edustan merialueiden rehevöitymistä ja sinileväesiintymien runsastumista. Rehevöitymisen kasvattaessa myös nk. vähempiarvoisen kalaston määrää, tulevat alueella lisääntymään samalla sekä merimetso- että hyljemäärät.

Kalankasvatukseen liittyy tulevaisuudenuhkia...

Unohtaa ei myöskään pidä kalankasvatuksen mahdollisia vaikutuksia luonnonkalakantoihin. Kalataudit, runsas antibioottien käyttö ja keinorehu lisäävät uhkia jo nyt luonnonlohen lisääntyminen ei oikein onnistu, vaikka jokien poikastuotantoa on saatu elvytettyä.

Turun saaristossa sijaitsevista kalankasvattamoista on löytynyt bakteereja, jotka kestävät ihmisten hoidossa käytettyjä antibiootteja. Tutkijat eivät toistaiseksi vielä tiedä, millaista vaaraa bakteerit aiheuttavat kaloja syöville ihmisille. – En haluaisi alkaa pelottelemaan ihmisiä, mutta mahdolliset vaarat kuluttajille kannattaa selvittää, sanoo aiheesta väittelly tutkija Manu Tamminen.

... mutta myös mahdollisuuksia

Kasvatusmenetelmien kehittyessä myös kalankasvatusmääriä näyttäisi olevan mahdollista lisätä vesistöjen tilaa huonontamatta. Kalankasvatuksen lisäämiseksi Uudessakaupungissa on tehtyä merkittävä päänavaus. Täällä on koetuotantovaiheessa kokonaan maalla toimiva Suomen suurin kiertovesikalankasvattamo. Sen yhteyteen tulee myös uusi biovoimalaitos. Hanketta toteuttaa biopolttoaineyritys Sybimar, joka on muutaman vuoden ajan valmistanut biodieseliä kalan perkuujätteistä. Kalankasvatuksessa nämä suljetunkierron menetelmät ovatkin mielenkiintoinen mahdollisuus tuottaa vesistöjä vahingoittamatta ravinnoksi terveellistä kalaa ja vieläpä kilpailukykyisellä tavalla.

Toimitusjohtaja Rami Salmisen mukaan kasvattamo tulee energiatuotannoltaan olemaan lähes omavarainen. Biokaasulaitoksen raaka-ainetta täytyisi kuitenkin tuoda jonkin verran myös tehtaan ulkopuolelta. Sähköä ja lämpöä kasvattamon ei tarvitsisi ulkopuolelta ostaa. Kalanperkuujätteiden ja muun biohajoavan massan lisäksi voimala hyödyntäisi läheisen kaatopaikan kaasuja.

Laitokseen tulee myös oma puhdistuslaitteisto. - Sama vesi kiertää siellä periaatteessa koko ajan. Se vain puhdistetaan välillä ja laitetaan takaisin altaisiin. Biologisen puhdistusjärjestelmän takia laitos voidaan nostaa täyteen tuotantoon parissa kolmessa vuodessa. Tulevina vuosina laitos tuottaisi kalaa noin 400 tonnia vuodessa.

Hallikasvatuksen tuotantoteho on selvästi suurempi, sillä kasvu on nopeaa ympäri vuoden 15 asteisessa vedessä kun taas luonnonlämpötiloissa kalat täällä kasvavat oikeastaan vain neljänä kuukautena vuodessa, korostaa Salminen. Sama ilmenee myös RKL:n ympäristökuormitusta vähentävien kasvatustekniikoiden kustannusvertailu-tutkimuksissa. Salmisen mukaan varteenotettava etu merikasvatukseen nähden on se, että veden laadun voi pitää kalojen kannalta parhaana mahdollisena. Kasvatusrehujen osalta Salminen taas haluaa siirtyä ulkomaisista rehuista enemmän Itämerestä nostettuun kalaan, jolloin fosforia tulisi hyötykäyttöön ilman, että mitään rehevöittävää menee tilalle.

Asialla Maa- ja metätalousministeriö, Ympäristö-ministeriö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Suunnitelma vesiviljelyn sijainninohjauksesta lausuntokierroksella

Maa- ja metsätalousministeriö laati yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Ympäristöministeriön kanssa vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman. Saaristomerellä ja Suomenlahdella sijainninohjauksessa tunnistettiin vesialueita, jonne yritykset voivat keskittää nykyistä tuotantoaan isompiin yksiköihin ja siten vähentää elinkeinon ja virkistyskäytön välisiä ristiriitoja sekä parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Pohjanlahdella sen sijaan vesien hyvä tilan katsotaan mahdollistavan vesiviljelytuotannon lisäämisen. Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on ohjata vesiviljelytuotantoa ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Ministeriö pyytää eri tahoilta lausuntoja ohjelmasta 8.3. mennessä.

Suomalaisten kalan kulutus on tasaisesti kasvanut. Kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on kuitenkin huomattavasti vähentynyt. Vuonna 2010 enää vajaa kolmannes suomalaisten syömästä kalasta oli kotimaista. Kulutuksen kasvu on pääosin jouduttu tyydyttämään viljellyllä tuontikalalla, koska kotimainen alkutuotanto ei ole toimintaympäristöstä johtuvien rajoitteiden vuoksi pystynyt vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Yli puolet suomalaisten ostamasta kotimaisesta kalasta on viljeltyä. Kirjolohi on kalanjalostusteollisuuden tärkein raaka-aine. Vesiviljelyn avulla säilytetään useita luonnontuotannosta hävinneitä arvokalakantoja ja vahvistetaan heikentyneitä kantoja. Monet luonnosta pyydetyt kalat ovat viljelylaitoksilta peräisin ja poikasina istutettu vesistöön.

Suunnitelmaluonnoksessa katsotaan vesiviljelyn olevan maassamme nykyisin hyvin ympäristötehokasta. Elinkeinon ravinnekuormitus on 1990-luvun alusta vähentynyt lähes 70 prosenttia. Lisäksi uudet teknologiset ja toiminnalliset innovaatiot mahdollistavat elinkeinon ympäristövaikutusten entistä paremman hallinnan. Vesiviljelyn osuus ravinnekuormituksesta on nykyisin vähäinen. Pääosa vesiviljelyn ravinnekuormituksesta syntyy ruokakalan jatkokasvatusvaiheessa merialueen verkkoallastuotannossa. Keskeisimmällä tuotantoalueella Saaristomerellä kalankasvatuksen osuus on noin kolme prosenttia fosforin ja kaksi prosenttia typen kokonaiskuormituksesta. Paikallisesti toiminnan ravinnekuormituksell voi olla suurempi merkitys. Tämän vuoksi vesiviljelyn ympäristönsuojelussa keskitytään paikallisvaikutusten vähentämiseen.

Sijainninohjauksella pienennetään vesiviljelyn kuormitusta ympäristön ja vesien virkistyskäytön kannalta herkillä vesialueilla. Tuotantoa ohjataan vesialueille, joiden päästöjen sietokyky on hyvä. Sijainninohjauksella tuotannon painopiste siirtyy ulommille vesialueille ja ristiriidat vesistön muiden käyttömuotojen kanssa vähenevät. Lisäksi vesiviljelyn yritystaloudellinen kannattavuus paranee ja hiilijalanjälki pienenee, kun saman yrityksen pieniä yksiköitä voidaan keskittää.

                                                                                                                        Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma  LUE...

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman ympäristöselostuksessa sen tekijät Riista- ja kalatatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat  Jari Setälä, Markus Kankainen, Janne Suomela, Jouni Vielma ja Ville Tarkki arvioivat vesiviljelyn sijainninohjaussuunni-telman ympäristövaikutuksia. Sijainninohjaus on kansallisen vesiviljelyohjelman mukaan yksi keskeisimpiä keinoja vähentää vesiviljelyn ympäristöhaittoja ja parantaa suomalaisen vesiviljelyn kilpailukykyä kestävällä tavalla. Vesiviljelyn kansallisessa sijainninohjaussuunnitelmassa vesiviljelytuotannolle etsitään sopivia vesialueita elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa yhteensovittamalla.

Saaristomerellä ja Suomenlahdella tunnistettiin vesialueita, jonne yritykset voivat keskittää nykyistä tuotantoaan isompiin yksiköihin. Pohjanlahdella vesien hyvä tila mahdollistaa vesiviljelytuotannon lisäämisen. Sisävesien osalta suunnitelmassa esitetään linjauksia laitosten sijainninohjaukselle. Vesiviljelyssä merkittävin osa ravinnekuormituksesta aiheutuu ruokakalankasvatuksen jatkokasvatusvaiheista, jotka suunnitelmassa ohjataan ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Keskittämällä nykyisiä hajallaan olevia pieniä yksiköitä saaristoon ulommas isompiin yksiköihin, ristiriidat virkistyskäytön kanssa vähenevät oleellisesti samalla kun yritysten toimintaedellytykset paranevat. Veden syvyyteen, loma-asutukseen ja luonnonsuojelualueisiin liittyvien suojavyöhykkeiden avulla ympäristön kannalta ongelmalliset vesialueet on sijainninohjasuunnitelmassa rajattu pois jatkokasvatuksesta. Vesiviljelytuotantoa voidaan Pohjanlahdella lisätä vesialueilla, joissa on hyvät virtaus- ja laimentumisolosuhteet. Nykyiselle viljelytekniikalle sopivia tuotantoalueita on Pohjanlahden ulkosaaristossa hyvin vähän.

Sijainninohjaussuunnitelman toteuttamisella arvioitiin voitavan lisätä vesiviljelytuotantoa meri- ja sisävesialueilla noin viisi miljoonaa kiloa. Silloin elinkeinoon syntyisi vajaa 100 uutta työpaikkaa ja noin 28 miljoonaa liikevaihtoa. Merialueella ravinnekuormitus kasvaa siellä minne uudet yksiköt sijoitetaan, mutta kuormitus laimenee laajalle alueelle eikä kuormituksella ole vaikutusta vesialueiden ekologiseen tilaan. Kompensaatiomenetelmin voidaan vesiviljelyn kuormitusta Itämereen vähentää huomattavasti. Muilta osin pääosa kasvusta tapahtuisi edistyksellistä vedenkierrätys- ja puhdistustekniikkaa käyttävissä laitoksissa.

Kalankasvatuslaitos Nauvossa. Kuva: Merja Haliseva-Soila

Mannerlohen Hylkmyksen

kasvattamo vesiviljelyyn soveltumattomalla alueella


Kalastajien sivuelikeinoksi aikoinaan kehitetty kalankasvatus on nykyään keskittynyt hyvin harvoille, eikä heistä enää kukaan harjoita perinteistä kalastusta. Uudenkaupungin saaristossa olevat kalankasvattamot ovat parin omistajan hallussa. Kustavin suunnalla omistajia on kolme.

Merkille pantavaa on myös, että ainakin Pirilän Mannerlohi Oy:n eteläisin kalankasvattamo Hylkmyksen itäpuolella sijaitsee alle 10 metrin vedensyvyyksineen nykysijainninohjaussuositusten mukaan kalankasvatukseen soveltumattomalla alueelle (ks piirros ylinnä). Vaihto soveltuvampaan paikkaan avomerelle tuleekin ajankohtaiseksi sijainninohjausuunnitelman voimaan tultua. Lähialueella asuvien ja kesämökkiläisten piirissä siirto otetaan vamasti tyytyväisyydellä vastaan. Kalankasvatuksesta aiheutunut veden laadun heikenty-minen on pitkään tuhonnut arvokalojen kutupaikkoja ja lisännyt rehevöitymishaittoja kuten leväkasvustoja merkittävästi monen kilometrien säteellä Hylkmyksen kasvatusaltaista.

Mannerlohi Oy:n vuosituotanto on nykyisellään n 380 tonnia. Yrityksellä on kaikkiaan seitsemän eri kasvatusyksikköä, joista suurin sijaitsee Lokalahdella Hylkmysten edustalla ja loput Pyhämaan edustalla.


Mannerlohi Oy peruutti lupahakemuksen Pyhämaan Pujon jättikasvattamolleen?

Vast’ikään tiedotusvälineistä ovat kertoneet Mannerlohi Oy:n peruttaneen ympäristölupahakemuksensa Etelä-Suomen aluehallin-tovirastossa suurelle kalankasvattamolleen, joka olisi nostanut yrityksen kasvattamojen vuosituotannon 380 tonnista 600 tonniin.

Uudenkaupungin Pyhämaan Pitkäluodon merialueelle Pujon saaren koillispuolelle suunniteltu jättikokoinen kalankasvattamo ei siis toteudu – ainakaan toistaiseksi. Saattaa näet olla niin, että parhaillaan lausuntokierroksella oleva suunnitelma vesiviljelyn sijainninohjauksesta on vain pannut hakemuksen jäihin odottamaan suunnitelman lopullista hyväksymistä.

Selkämeren alueelle vahvistettu sijain-ninohjaussuunnitelma tuo runsaasti

lisää kalankasvatusta. Pyhämaannokalle muodostumassa keskeinen asema kalankasvatustoiminnan kehittämisessä.

Toisaalta taas vaalean siniset vesialueet ovat liian matalia kalankasvatukselle, joten niillä sijaitsevat kasvatusaltaat tulisikin pikaisesti siirtää sijainnin-ohjaussuunnitelman mukaisilla alueille.

Vesiensuojelutavoitteet

Vesiviljelyn kehittämisryhmä sovitti ympäristö- ja elinkeinopolitiikkaa yhteen laatiessaan kansallista vesiviljelyohjelmaa ja vesiviljelyn sijainninohjauksen kriteereitä. Vesiviljelyn kehittämisryhmään kuuluu maa- ja metsätalous sekä ympäristöministeriön edustajien lisäksi laaja ryhmä muita kalatalouden ja ympäristöalan asiantuntijoita. Sijainninohjauksessa sovelletaan kriteereitä, jotka ottavat huomioon elinkeinon toimintaedellytykset, vesistön muut käyttömuodot ja vesien suojelusuunnitelmien tavoitteet. Vastaavasti esimerkiksi vesienhoitosuunnitelmia valmisteltaessa on huomioitu vesiviljelyohjelmassa tehtyjä linjauksia.


Kehittämisryhmän vahvistamat vesiviljelyn sijainninohjauksen kriteerit olivat seuraavat:

– Vesialue soveltuu hyvin vesiviljelyyn ja alueen sosioekonomisiin tarpeisiin

– Vesialue on vedenlaadun osalta vähintään hyvässä tilassa, eikä sen hyvä tila uhkaa heiketä kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta

– Vesialue sijaitsee avomeren äärellä, ulkosaaristossa tai avointa selkää vasten tai sisäsaaristossa erityisen hyvissä virtausolosuhteissa

– Vesialue on sellaisen vesimuodostuman alueella, jonka ominaispiirteisiin kuuluu riittävä syvyys ja veden virtaus sekä vesiviljelylaitoksen aiheuttaman kuormituksen hyvä laimentuminen

– Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävää vapaa-ajan asutusta tai muuta vesien nykyistä käyttömuotoa, jolle toiminta aiheuttaisi olennaista haittaa

– Alueiden kartoituksessa otetaan huomioon erityisesti alueet, joiden luonnonmukaista tilaa ihmisen toiminta on jo selvästi muuttanut (esim. tuulipuistot ja voimakkaasti rakennetut vesistöt) sekä teollisuustoimintaa, joka voi hyödyttää viljelytoimintaa (hukkalämpö)

– Vesiviljelytoiminta pystyy hyödyntämään alueella olevaa infrastruktuuria ja logistisia rakenteita tai alue sijaitsee markkina-alueita lähellä (toiminnan aiheuttama hiilijalanjälki)

– Olemassa olevien laitosten sijainninohjauksessa tulee ottaa huomioon toiminnan keskittymisestä saavutettavat hyödyt alueille, joilta kasvatustoiminta siirtyy muualle.


Perusvaihtoehto

Perusvaihtoehdossa on vesiviljelyn ohjauksen kriteerit huomioitu merialueilla seuraavalla tavalla:

1. Alle 10 metriä syvät vesialueet on rajattu vesiviljelyyn sopivista alueista pois

2. Lomakäyttöön rakennettujen kiinteistöjen tai niitä koskevien kaavojen ympärille on muodostettu 500 metrin suojavyöhyke, jonne vesiviljelyä ei ohjata

3. Vesiviljelyä ei ohjata laiva- tai veneväyliin tai niiden suojavyöhykkeisiin

4. Vesiviljelyä ei saa harjoittaa 100 metriä lähempänä museolain mukaan suojeltuja hylkyjä

5. Vesiviljelyä ei ohjata 100 metriä lähemmäs tiedossa olevia silakan kutualueita

6. Vesiviljelyä ei ohjata kansallispuistoihin

7. Vesiviljelyä ei ohjata alle 20 metriä syville alueille NATURA-alueilla, joissa on luontodirektiivin perusteella suojeltuja riuttoja tai hiekkasärkkiä

8. Vesiviljelyä ei saa lintujen pesimäaikana harjoittaa 500 metriä lähempänä lintudirektiivin mukaan suojeltuja lintusaaria.

Sijainninohjauksella arvioidaan päästävän vesiviljelytuotannon viiden miljoonan kilon kasvuun

Kalankasvatuksessa

Vakka-Suomen alueen kalankasvatuslaitokset, perkaamot ja talvisäilytyspaikat. Saman yrittäjän omistamat laitokset on kehystetty.

Luonnonsuojelualueet

Kansallisen vesiviljelyohjelman mukaisesti luonnonsuojelualueilla huomioidaan voimassaolevat suojelumääräykset. Valtion omistamien kansallis- ja luonnonpuistojen sekä muiden luonnonsuojelualueiden (esimerkiksi hylkeensuojelualueet) suojelumääräyksistä säädetään

lailla, asetuksilla ja järjestyssäännöillä. Yksityisten omistamilla suojelualueilla määräykset ovat alueen perustamispäätöksessä.

Natura 2000 -alueilla voidaan harjoittaa vesiviljelyä sekä aloittaa uusi viljelytoiminta kunhan se ei merkittävästi heikennä niitä luontotyyppejä tai lajeja, joiden perusteella alueet on verkostoon otettu. Mahdolliset vaikutustarkastelut tulee tehdä näiden luontoarvojen osalta.

Vesiviljely ei todennäköisesti uhkaa NATURA-alueiden luontoarvoja, jos

1) NATURA-alueista, joissa on suojeltu vedenalaisia riuttoja tai hiekkasärkkiä, rajataan 20 metriä matalammat alueet pois,

2) lintusaarien ympärille perustetaan pesimäaikana 500 metrin turvapuskuri.

Sijainninohjaussuunnitelman hyväksyminen ei näillä rajauksin todennäköisesti vaadi luonnonsuojelulain 65 ja 66 §:ien mukaisen Natura-arvion tekemistä. Vesiviljelyluvan hakijan tulee ympäristölupamenettelyn yhteydessä tehdä Natura-arviointi, jollei hakija NATURAarvioinnin tarveharkintaa varten pysty esittämään sellaisia perusteita, joiden mukaan arviointia ei ole tarpeellista tehdä. Osa kansallispuistoista ja NATURA-alueista kuuluu Itämeren rannikkoja merialueiden suojelualueverkostoon


Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman ympäristöselostus LUE...

Kykeneekö Uusikaupunki ottamaan vastaan uudet tänne töihin tulevat?

Pula vuokra-asunnoista vie veronmaksajat muualle – Laitilassa vuokra-asuntoja rakennetaan lisää

Avakka • kuvat ja teksti Ilmo Suikkanen • 17.6.2014 • päivitetty 24.7.2014

Vielä vuosi sitten kerrottiin Uudessakaupungissa olevan tarjolla runsaasti vuokra-asuntoja. Pääasiassa autotehtaan palkatessa koko ajan uusia työntekijöitä tilanne on radikaalisti muuttunut ja ollaan ajauduttu suoranaiseen vuokra-asuntopulaan. Kaupunginjohtaja Atso Vainio sanoo paikallislehdessä, että kaupunki ei lähde laittamaan rahojaan rakennushankkeisiin. Ilmeisesti kovat kokemukset kaupungin osallistumisesta asuntotuotantoon Pyhämaan Tontonmäen alueella, ovat jättäneet jälkensä. Vaikka satsaaminen Tontomäelle osoittautui virheeksi, ei sen tulisi kuitenkaan estää toimimasta jos akuutti asuntojen tarve on olemassa. Tulevien veronmaksajien jättäminen kaupungin rajojen ulkopuolelle tulee pitkässä juoksussa kalliiksi ja näin virheet vain toistuvat.


Pitkäaikainen sitoutuminen asuntoon ei synny hetkessä

Vuosituhannen vaihteen tienoilla tapahtuneessa vuokra-asuntojen muuttamisessa omistusasunnoiksi mentiin täällä liian pitkälle. Johtoajatuksena pidettiin tuolloin sitouttaa asukkaat näin paremmin kaupunkiin. Tosiasia kuitenkin on, että nopeat tilannemuutokset työmarkkinoilla edellyttävät vuokra-asuntojen olemassaoloa. Myös tilanne asumiskulttuurin suhteen on muuttunut. Kerrostalojen suosio on kasvussa ja neliömääriä on monissa taloissa kasvatettu asuntoja yhdistämällä. Monet eivät myöskään enää pidä järkevänä varallisuutensa sitouttamista asuntoon. Surkeimmat esimerkit löytyvät periferiaan ajautuneilla seuduilla joilla omakotitalosta, jonka piti olla vanhuudenturva, onkin muodostunut raskas riippa. Palvelut ovat kaikonneet kauas ja talon myyntiarvo on romahtanut.

Kaupunginjohtaja kertoo, että kaupunki on keskustellut tilanteesta rakennusyritysten kanssa. Yleinen heikko taloudellinen tilanne kuitenkin rajoittaa uusien talojen rakentamista. Hän toteaa myös, että tulevaisuuden arvioiminen on erittäin vaikeaa, sillä vaikka uusia työpaikkoja on syntynyt paljon, ovat ne suureksi osaksi määräaikaisia. Tuossa toteamus juuri sisältää työmarkkinoilla tapahtuneen muutoksen – asunto tarvitaan, mutta ei välttämättä pitkäaikaista sitoutumista siihen.

Tyypillisesti suurin tarve on tällä hetkellä pienille vuokra-asunnoille, kuin myös, että asuntoja etsivät pääasiassa yksin asuvat nuoret miehet, joilla ei ole varaa tai tarvetta suuriin asuntoihin. Myös se, että nuoret päätyvät asumiskustannusten vähentämiseksi kimppa-asumiseen. Henkilökohtaisen talouden kohentuessa omaan asuntoon siirtyminen yleistyy – oma asunto ei kuitenkaan välttämättä merkitse näissä tapauksissa omistusasunnon hankintaa.


Kaupungin omia tyhjillään olevia kiinteistöjä kunnostettava asimiskäyttöön.

Pohtimisen arvoista on myös etsiä ratkaisua vuokra-asuntopulaan kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnostamisesta asumis-käyttöön. Moni näistä arvokkaistakin kiinteistöistä on käyttämättöminä rapistumissa korjaukelvottomaan kuntoon.

Yksi tällainen kohde on  Uudenkaupungin kaupunki omistama Ylisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa sijaitseva entinen nuorisotalo (myös Kasvin talona tunnettu). Talo peruskorjattiin vuonna 1984 nuorisotaloksi ja raittiustoimiston tiloiksi. Kaupunki rakennutti nuorisotalon tontille 1990-luvulla myös kerhorakennuksena toimineen piharakennuksen.


Kustannussäästöä ja positiivisia vaikutuksia

On laskettu perusparannettuja uusia asuntoja saatavan näin noin 2000 euron neliöhinnalla. Laskennallista säästöä kokonaan uuden rakentamiseen saataiisiin pyöreästi 1000 euroa neliöltä. Vanhat myynnissä nyt olevat rakennukset saataisiin asunnoiksi muutettuna lähelle nykypäivän tasoa niin asuttavuuden kuin energiatehokkuuden osalta.

Rappeutumisen sijasta arvokkaita rakennuksia tulisi näin kunnostettua tuloa tuottavaan käyttöön. Kasvin talon osalta saataisiin näin menetellen myös positiivinen piristysruiske kaupungin näivettyvään keskustaan.

Autokanta tämän Ajurinkujalla sijaitsevan vuokratalon pihalla kertoo sen täyttyneen paitsi suomalaisista myös Virosta, Latviasta ja Liettuasta kotoisin olevista asukkaista

Ympäristö- ja metsätalousministeriö: Sijainninohjaussuunntelma vahvistettu

Kalankasvatusta ohjataan ympäristön ja elinkeinon kannalta sopiville vesialueille

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja ympäristöministeri Ville Niinistö ovat vahvistaneet vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman, jonka avulla kalankasvatusta ohjataan ympäristön, elinkeinon ja vesien hyödyntämisen kannalta sopiville alueille. Sijainninohjauksella luodaan edellytyksiä tuotannon kestävälle kasvulle ja hallitaan paremmin alan ympäristövaikutuksia.

Sijainninohjauksen avulla on tunnistettu alueita, joilla kalankasvatusta voitaisiin kestävästi lisätä. Näillä alueilla tuotanto ei heikentäisi vesialueiden tilaa, eikä aiheuttaisi haittaa loma-asutukselle tai luonnon virkistyskäytölle.  Lisäksi yrityksiä kannustetaan keskittämään pieniä yksiköitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi ulommille vesialueille, jolloin vesiviljelyn kannattavuus paranee sekä hiilijalanjälki ja ristiriidat vesistöjen muiden käyttömuotojen kanssa pienenevät.

Suomalaiset syövät yhä enemmän kalaa, joskin enää vajaa kolmannes suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista. Suomen kauppatase kalatuotteiden osalta onkin yli 350 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämänkin vuoksi on tarpeen luoda edellytykset kotimaisen kalantuotannon kestävälle kasvulle ja kehittymiselle.

Kalankasvatuksen ravinnekuormitus on 1990-luvun alusta vähentynyt lähes 70 prosenttia. Lisäksi uudet innovaatiot auttavat hallitsemaan ympäristövaikutuksia entistä paremmin. Maailman luonnonsäätiö (WWF) onkin hiljattain todennut suomalaisen kirjolohen olevan kestävä ja vastuullinen valinta ja antanut tälle tuotantomuodolle vihreän valon kuluttajien kalaoppaassa.

Vaikka vesiviljelyn ravinnekuormituksen osuus on valtakunnallisesti pieni, sillä voi olla paikallisia vaikutuksia. Siksi laitosten sijainninohjaus on erityisen tärkeää. Suunnitelman laatiminen perustuu kansalliseen vesiviljelyohjelmaan 2015, joka on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Sijainninohjaussuunnitelma täydentää ympäristöministeriön vuonna 2013 vahvistamaa kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjetta.

Kustavin Tiuskrunnin ja Loukkeenkarin eteläpuolelle perustettavalle kalankasvattamolle ollaan antamassa oikeus 300 000 kilon vuotuiselle kasvatukselle. Alue sijaitsee Kihdin suulla Katanpään Storklyndanin välimaastossa.

KATANPÄÄ

Tiuskrunni

Loukkeenkari

Suuri kalankasvattamo Katanpään lännenpuoleiselle ulkomerelle

Lännenpuolen Lohen kalankasvattamolle lupa aluehallintovirastolta


Aluehallintovirasto myönsi Lännenpuolen Lohi Ky:lle verkkoaltaiden rakentamista menalueelle koskevan valmisteluluvan ja kalankasvatuksen aloittamista koskevan luvan aiemman lupapäätöksen mukaisesti jo ennen aiemman päätöksen lainvoimiseksi tu-lemista. Uuden päätöksen perusteella töihin voidaan ryhtyä 15.4. alkaen ja toiminta aloittaa 1.5. alkaen.


Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi joulukuussa Lännenpuolen Lohi Ky:lle luvan verkkoaltajden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen Loukeenkarin ja Tiuskrunnin eteläpuolella sijaitsevalla vesialueella Lypyrtin kylässä Kustavin kunnassa. Ahvenanmaan maakuntahallitus valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen,


Lännenpuolen Lohen mukaan hankkeen viivästymisestä aiheutuva haitta yritystoiminnan kehitykselle sekä viiveestä aiheutuva taloudellinen menetys hakijayhtiölle ovat merkittäviä. Yrityksen mukaan haittaa voidaan kuitenkin vähentää aloittamalla toiminnan pilottivaihe jo ennen luvan voimaantuloa. Lännenpuolen Lohi haki vanhan vesilain mukaista lupaa töiden aloittamiseen ja ympäristösuojelulain mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.


Aluehallintovirasto asetti luvan hakijalle takuusumman ja muutti kahta lupaehtoa. Toiminnanharjoittajan tulee ennen altaiden rakentamista asettaa Varsinais-Suomen aluehallintovirastolle 6000 euron suuruinen vakuus. Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 3 500 kun se varsinaisen lupapäätöksen mukaan saisi olla 4200 neliötä .Kalankasvatuksessa vuosittain käytettvä rehu saa sisältää enintään 100 kiloa fosforia ja enintään 16 000 kiloa typpeä. Vastaavat luvut voivat varsinaisen lupapäätöksen mukaan olla enintään 2600 kiloa fosforia ja enintään 20 000 kiloa typpeä vuodessa.

Kiinteistö Oy Laitilan Talot Rakennuttaa Laitilan keskustaan vuokrakerrostalon

Mikä siis neuvoksi? Joku järkevä tapa ottaa työn perässä tulevat uudet asukkaat vastaan on kehitettävä semminkin, kun ovat kyseessä työtätekevät nuoret ihmiset ja perheet, joita vanhentuvasta ikärakenteesta kärsivä alue todella tarvitsee. Mikäli rakennusliikkeet eivät ole kiinnostuneet vuokra-asuntotuotannosta, on etsittävä joku toinen tapa toimia. 

Laitilassakin on vuokratalojen tarve pantu merkille ja sen merkitys alueen uuden väestön ohjautumiselle sinne. Laitilan keskustaan aletaan syksyllä rakentaa vuokrakerrostaloa. Kaupunki osti viime syksyn asunto-osakeyhtiö Moromäeltä tontin Aaronkaarteen ja Keskuskadun kulmasta. Uusi kerrostalo nousee Aaronkaarteeseen Kaukolantien reunaan. Noin 3 500 neIIometrin suuruisen mäaraalan ostohinta oli 140 000 euroa. 

Laitilan kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Laitilan Talot, jolle kaupunki vuokraa ostamansa kerrostalotontin. Sama yhtiö toimii vuokrakerrostalon rakennuttajana. Tontin vuosivuokra on 4 600 euroaja vuokra-ajaksi on sovittu 50 vuotta. 

Kerrostaloon on tulossa parisenkymmentä asuntoa, joihin vuokra-asuntojen kysynnän perusteella löytyvät nopeasti asukkaat. Aivan uudesta suuntauksesta Laitilassa ei ole kyse, sillä viimeksi Laitilaan valmistui vuokra-asuntoja pari vuotta sitten, kun Kiinteistö Oy Laitilan Talot rakennutti kerrostalon Aaronkaarteeseen ja rivitalon Talanrantaan. 


Keskustelut asuntoja työntekijöilleen tarvitsevien yritysten kanssa käyntiin

– Esimerkkejä siitä miten edetä tällä rintamalla Uudessakaupungissa on Laitilan ohella varmasti myös muita. Kokonaisten vuokrataloalueiden rakentamiseen ei ole tarvetta ryhtyä, yksittäisiä hyvätasoisia taloja tarveharkintaa käyttäen. Neuvottelut niiden tahojen, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa asuntohankkeista yhdessä kaupungin kanssa, olisi syytä käydä pikimmiten. Esim. asuntotyöryhmä edellyttämät keskustelut myös asuntoja tarvitsevien yritysten kanssa siitä, ottavatko yritykset osan asunnoista vuokralle ja sitoutuvat niiden vuokrien maksamiseen tietyksi ajanjaksoksi. Vuokrataso perustuisi rakentamisen ja kiinteistön ylläpidon todellisiin kustannuksiin. Kohde toteutettaisiin ARA:n korkotuella.

Nyt kun asuntoja todella tarvitaan, pitäisi pikaisesti saada ehdotuksia toimivista vaihtoehdoista ja tuoda päättäjien arvioitaviksi. Etsikkoajan ei saa antaa valua hiekkaan.

Entinen nuorisotalo (Kasvin talo) ränsistyy Ylisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa.

Entisen nuorisotalon (Kasvun talon) pihalla sijaitsevassa kerhohuoneistossa (Liljalaaksonkatu 10 toimii tällä hetkellä Uudenkaupungin Seudun Työttömät ry:n toimisto ja omakustannushintaperusteella toimiva kahvila. Kerhotiloissa myydään myös työttömien käsitöitä. Pihalla oleva lastenleikkipiharakennelma ei ole käytössä.

Kuntaliiton Timo Kietäväinen:

Rakennusala kehittämäään peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja

Avakka • Ilmo Suikkanen • 6.8.2014

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toivoo, että rakennusteollisuudesta löytyisi uusia keinoja supistaa vanhojen talojen korjausvelkaa.

Suomen rakennuskannan noin 30 miljardin euron korjausvelasta noin pari miljardia kätkeytyy kuntien vuokrataloyhtiöihin, Kietäväinen arvioi Puuinfon haastattelussa. Lisäksi kunnilla on kunnallisteknisen infran korjausvelkaa muutama miljardia.

Kietäväisen mukaan urakasta ei selvitä, ellei korjausten rahoittamiseen keksitä uudenlaisia malleja.

– Toivomme Kuntaliitossa, että rakennusalan toimijat voisivat kehittää peruskorjaushankkeisiin rakentamisen innovaatioiden lisäksi uusia rahoitusmalleja public-private -pohjalta. Tällainen voisi olla esimerkiksi malli, jossa peruskorjauksen avulla saatavat säästöt talon lämmityskustannuksissa ohjataan peruskorjauksen rahoittamiseen, Kietäväinen sanoo Puuinfolle.

– Samoin kunnissa tullaan ottamaan lisääntyvässä määrin käyttöön erilaisia rakennusten elinkaarimalliratkaisuja, joissa rakentaminen ja ylläpito yhdistyvät.

Korjausvelasta on jo jonkin aikaa puhutta kansantaloudellisena haasteena, johon on puututtava. Uudenkaupungin uuden työvoiman asuttamisessa peruskorjaushankkeiden uudet rahoitusmalli-innovaatiot saattaisivat luoda mahdollisuuksia tarttua tukevammalla otteella uusien asukkaiden asuttamiseen työssäkäyntikuntaansa.                                     LUE... Puuinfo

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan henkilöstö kasvaa nopeaa tahtia. Vuosien 2013–2016 aikana Valmet Automotive valmistaa yli 100 000 Mercedes-Benzin A-sarjan autoa. Tämän seurauksena yhtiö on rekrytoinut viimeisen vuoden aikana jo useita satoja uusia työntekijöitä, ja rekrytointi jatkuu edelleen.


Näin voimakas uuden työvoiman rekrytointi on synnyttänyt pullonkauloja varsinkin asumisen ja liikenteen osalta. Työministeri Lauri Ihalainen kutsui 18.8.2014 Valmet Automotiven sekä valtion että alueen kuntien edustajat luoksensa pohtimaan yhteisesti ratkaisuja pullonkauloihin


– Meillä on kädessämme myönteinen haaste, johon varmasti löytyy ratkaisut, jossa kaikki voittavat. Toivon, että luomme yhdessä pilottimallin ja työrukkasen, jonka mallia voimme hyödyntää vastaavissa tilanteissa muualla myöhemmin, toteaa työministeri Ihalainen.


Kaupungin vaikea vuokra-asuntotilanne merkittävä pullonkaula


Useiden rekrytointikierrosten jälkeen lähiseuduilta on vaikeaa saada lisää osaavaa työvoimaa Valmet Automotiven tehtaalle ja uusimmat rekrytoinnit ovat ulottuneet etäämmälle. Ulkopaikkakuntalaisten määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan merkittävästi. Viimeaikaisten irtisanomisten myötä myös kauempana olevilta paikkakunnilta saattaa olla kiinnostusta Uudessakaupungissa avautuviin työmahdollisuuksiin. Kaupungin vuokra-asuntotilanne on vaikea, jonka takia ylimenokauden ratkaisuja on pohdittava myös luovasti. Esimerkiksi seudun joukkoliikenne tarvitsisi kehittämistä pendelöinnin lisäämiseksi lähikunnista, joissa asuntoja on paremmin tarjolla.


Valmet Automotiven ohella kokoukseen osallistui Uudenkaupungin, Laitilan, Rauman ja Turun johtoa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Ely-keskusten ja TE-toimistojen sekä TEM:n ja ympäristöministeriön edustajat.


Lisätiedot:

valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, TEM, p. 029 506 0008

HR-asiantuntija Tomi Salo, Valmet Automotive, p. 020 484 8417

Työministeri Ihalainen kutsui työrukkasen koolle avaamaan Valmet Automotiven rekrytoinnin pullonkaulat

Avakka • Ilmo Suikkanen • 18.8.2014

Arkistokuvia

Valitse Uusikaupunki 2015 -esite on tekeillä – vielä ehtii mukaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.10.2014

Valitse Uusikaupunki -esite on osoittautunut erittäin suosituksi ja tehokkaaksi lukupaketiksi sekä palvelujen hakemistoksi. Opas on käytössä koko vuoden ja valmistuu jakoon jo 15.1.2015 Helsingin Matka 2015 –messuille. Esitteen tietoja hyödyntävät niin matkailijat, mökkiläiset, kaupunkilaiset kuin asiakaspalvelussa työskentelevät henkilötkin, kertoo matkailusihteeri Irmeli Laaksonen Uudenkaupungin matkailutoimistosta

Esitettä on jaossa Uudessakaupungissa kaikissa matkailijoille suunnatuissa palvelupisteissä ja monissa eri liikkeissä. Opas jaetaan kaikkiin uusikaupunkilaisiin koteihin ja mökkiläisille se postitetaan kevään aikana. Esitettä on jaossa myös muiden paikkakuntien matkailutoimistoissa ja neuvontapisteissä sekä kaikissa messu- ja myyntitapahtumissa ympäri Suomen, joissa Uusikaupunki on mukana.

Suomenkielisen esitteen painosmäärä on noin 30 000 kappaletta. Pienempi määrä esitettä painetaan myös ruotsin-, englannin- saksan- ja venäjänkielisinä. Jo muutaman vuoden käytössä olleilla toimituksellisilla ilmoituksilla esitteeseen on saatu entistä enemmän luettavaa ja tästä olemme saaneet esitteen käyttäjiltä hyvää palautetta, sanoo Irmeli Laaksonen.

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa toteuttamaamme lasten aukeamaa ja lapsille suunnattujen palvelujen nostoa on tarkoitus jatkaa. Tarjoamme kiinnostuneille mahdollisuutta tulla mukaan esitteeseen joko toimituksellisella ilmoituksella tai rivitiedoilla (nimi, yhteystiedot ja palvelua kuvaava lyhyt esittely). Rivitieto sisältyy toimituksellisen ja mainosilmoituksen hintaan.

Oppaan tiedot tulevat myös Uudenkaupungin matkailun mobiilikäyttöisille verkkosivuille ja sieltä linkki omalle kotisivulle. Kirjeen liitteenä on ilmoitussopimus, josta löytyvät ilmoitushinnat. Voit täyttää ilmoitussopimuksen myös verkossa: uusikaupunki.fi/matkailu (Matkailutoimisto - Valitse Uusikaupunki 2015 –esite työn alla).

Täytetty ilmoitussopimus sekä muut ilmoitusaineistot toimitetaan Uudenkaupungin matkailutoimistoon viimeistään 28.10.2014.

Matkailusihteeri Irmeli Laaksonen toivookin mahdollisimman monen palveluiden tuottajan tulevan mukaan esitteeseen. – Tehdään yhdessä kattava, laadukas sekä mahdollisimman palveleva ja luettava esite niin matkailijoille kuin kaupunkilaisillekin

Yhteystiedot: Irmeli Laaksonen U:gin matkailutoimisto  Puh. 0440 515 209 tai     050 420 5329, irmeli.laaksonen@uusikaupunki.fi

Linkki esitteen ilmoitussopimukseen

Ensimmäinen hopeamarkka 150-vuotias

Avakka 14.10.2014                                                                                                                                                                                                                                         

Rahapajalla lyötiin päivälleen 150 vuotta sitten ensimmäiset suomalaiset rahayksiköt hopeamarkat 15.10.1864. Joulukuussa 1859 Suomen senaatti anoi keisarilta lupaa omaan rahayksikköön todeten ruplan olevan liian suuri rahayksikkö Suomen kaltaiselle köyhälle maalle.

Pienemmän rahayksikön hyödyllisyys ymmärrettiin Pietarissakin ja senaatti sai tehtäväksi asian tarkemman selvittämisen. Senaatin täysistunnossa 10. maaliskuuta 1860 tehtiin päätös, että rahayksiköksi ehdotetaan markkaa, joka olisi neljännesruplan arvoinen ja jakautuisi sataan penniin. Ehdotuksen perusteella keisari Aleksanteri II vahvisti uuden rahayksikön 4. huhtikuuta 1860.

1864 Rahalyönti alkaa rahapajalla

Ensimmäiset hopeamarkat lyötiin rahapajalla 15.10.1864. Suomalaista metallirahaa vaihdettiin ensimmäistä kertaa yleisölle marraskuussa 1865, mikä aiheutti valtavan tungoksen Suomen Pankin pääkonttorin edustalle. Aluksi saatavilla oli vain kuparirahaa sekä hopeasta valmistettuja 25- ja 50-pennisiä. Täysipitoista hopearahaa, eli markkoja ja kaksimarkkasia laskettiin liikkeeseen vasta 1.3.1866.

1865 Suomi hopeakantaan

 J.V. Snellmanin sitkeiden neuvottelujen tuloksena saatiin 8. marraskuuta 1865 annettu manifesti, jonka mukaan Suomen lailliset rahat tulivat tästä lähtien olemaan hopeamarkka ja hopearupla. Suomen Pankin setelit pysyivät käytössä tämän jälkeenkin, mutta niiden arvo perustui nyt pankin sitoumukseen vaihtaa ne tarvittaessa hopeaan. Venäjän paperiruplia Suomen Pankin ei tarvinnut lunastaa.

1878 Kultakanta

Englanti oli siirtynyt ensimmäisenä maana kultakantaan jo vuonna 1817. Useimmat muut maat olivat vielä hopeakannassa, mutta siirtyivät 1870-luvulla kultakantaan. Suomen taloudellisen kehityksen turvaaminen edellytti kultakantaan siirtymistä, ja tähän saatiinkin keisarin suostumus. Suomi siirtyi kultakantaan vuoden 1878 alusta alkaen, mikä merkitsi Suomen rahajärjestelmän lopullista itsenäistymistä.

1918 Itsenäisen Suomen rahat

Itsenäistyneen Suomen rahojen etusivulla leijonavaakuna korvasi Venäjän kaksoiskotkan ja takasivun arvomerkinnän ympärillä tammenlehvät vaihtuivat Suomen elinkeinoelämää kuvaaviin viljantähkiin ja havupuunoksiin.

Suomen Rahapaja 15.10.2014         LUE...

Hopeamarkka vuodelta 1864.

ARI OJAPELTO: Pelastaisiko protektionismi Suomen?


Avakka • tiivistelmä Ilmo Suikkanen • 19.10.2014

Toimittaja/tietokirjailija Ari Ojapelto kirjoittaa laajassa, graafeilla havainnollistetussa, kolumnissaan Verkkomediassa: – Kun nykyinen vapauden ideologia ja uusliberalismi päästettiin valloilleen 70-luvulla, uskoteltiin, että sen avulla maailmantalous saadaan vauhtiin ja kasvu, työpaikat ja hyvinvointi lisääntyvät. Tämä freedmanilainen ns. klassinen "taloustiede" -uskonto on finanssikriisin jälkeen kokenut täydellisen haaksirikon.

Taloustieteen professorit ja Kokoomus markkinoivat 90-luvun alussa taloustieteilijä Adam Smithin uskomusta "näkymättömän käden" kaikille hyvinvointia jakavasta voimasta. Rikkaitten pöydältä putoavien murusten uskoteltiin hyödyttävän myös yhteiskunnan heikoimpia.

Silloinen vallassa ollut talouspapisto on nyt ymmällään kun heidän joukostaan on noussut luopio eli taloustieteilijä Thomas Piketty (Capital in the 21st Century, 2014), joka todistaa aivan päin vastoin, että eriarvoisuus on lisääntynyt ja luokkayhteiskunta on tullut takaisin. Pikettyn todistusketjunsa ei lähde teoreettisista laskukaavoista vaan empiirisestä ja varsin mittavasta tilastomateriaaliista.

Tuotannon hedelmät ovat kasautuneet kaikkialla lähinnä yhdelle prosentille rikkaimmista ja tavallisen kansalaisen ostovoima ja valtioiden verotulot ovat olleet jatkuvassa laskusuunnassa 


Ei pelkkä talouskriisi, vaan läntisten maiden kuolinkamppailu

Ennen kaupankäynti perustui Ojapellon mukaan pitkälti maiden kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Siinä pystyttiin vaikuttamaan kaupankäynnin muihinkin ehtoihin edes jotenkin. Empiirisesti tiedämme, että tuolloin BKT vielä kasvoi.

Vapaakaupan kokemuksista tiedämme, että tuotanto siirtyy sinne, missä on pienimmät palkat ja huonoin työsuhdeturva, pienimmät verot ja sosiaalikustannukset sekä olemattomimmat ympäristönormit. Kilpailukyvyn menettävät kehittyneiden maiden työntekijät.

Nyt ei ole menossa pelkkä talouskriisi vaan läntisten maiden kuolinkamppailu. Tässä tuottavuuskilpailussa kehittyneillä hyvinvointivaltioilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä - tai on väärin puhua enää valtioista, vaan monikansallisista yrityksistä ja pääomasta. Heille valtio on täysin toissijainen. Heille riittää, että valtio takaa heille mahdollisimman halvan ja velvotteista vapaan toimintaympäristön.

Tätä toimintavapautta investointipankkiirit käyttivät sumeilematta hyväkseen ja aiheuttivat nykyisen finannssikriisin. Pankkeja on nyt paikkailtu veronmaksajien tukipaketeilla jotta ne pysyisivät pystyssä. Tukiaiset on menneet kuitenkin vain pankkien kuralla olevien taseiden paikkaamiseen. Lainananto yrityksille ja niiden investointeihin ovat supistuneet rajusti.


Poliitikkojen, ay-liikkeen ja äänestäjien aika herätä

Pitäisikö poliitikkojen,  ay-liikkeen ja äänestäjien herätä narkoosista ja vaatia talouden ja verotuksen pelisääntöihin perustavaa laatua olevia muutoksia?

Sellaisia, että tuotantoelämä hyödyttäisi myös tuotantomaan kansalaisia eikä vain sijoittajia, Siis tuottavuuden ja tuotannon hedelmien verotuksellista uusjakoa, siteeraa Ojapelto Pikettyn ehdotusta. Vasta sitten kehittyneiden maiden työväestöllä olisi edes jonkinlaista ostovoimaa ja toivoa tulevaisuudessa.


Markkinaosuustaistelussa vain harva voittaja, muut varmoja häviäjiä

On Ojapellon mielestä vastuutonta ja älyllisesti epärehellistä usuttaa poliitikkoja ja valtioita markkinaosuustaisteluun, jossa jo etukäteen tiedetään, että vain harva voi selviytyä voittajana ja kaikki muut ovat varmoja häviäjiä.


Protektionismi ja tuontitullitko pelastajiksi?

– Pelastaisiko kehittyneiden maiden työntekijät protektionismi ja tuontitullit, jolloin kauppakumppanilta (Kiina jne.) voitasiin vaatia  samoja yhteiskunnallisia velvotteita. – Se taitaa olla enää ainoa keino hillitä tuotantopakoa, pohtii Ari Ojapelto

Tosin Kiinakin on jo siirtämässä halvinta bulkkituotantoaan uusiin matalapalkkamaihin (Intia, Bangladesh, Kambodza, Vietnam jne.) ja kierre pohjalle jatkuu.

Pitäisikö myös pankkien "luova tuhon" antaa tapahtua ja lopettaa niiden väkisin pystyssäpitäminen veronmaksajien rahoilla, jotta luottamus pankkeihin ja  talouselämään palautuisi ja syntyisi uutta kulutuskysyntää? 


LUE LISÄÄ… Verkkomedia Graafit kertovat: Pelastaisiko protektionismi Suomen? 19.10.2014

Vaikka Saksa on onnistunut ryöstämään muiden EU-maiden markkinaosuuksia ja niiden työpaikat, sen talous (BKT) ei kuitenkaan kasva. Vaikka sen vientiylijäämä on EU-maiden suurin (suurempi kuin Kiinan), senkin kasvu on taloustieteilijöiden teorioista huolimatta sakannut.

Suomesta lähetettiin seitsemän hanketta kilpailemaan vuoden 2015 Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteisistä kulttuuriperintöpalkinnoista. Yksi ehdokkaista Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila sijaitsee Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa.

Suomalaishankkeista suurin osa hakee palkintoa koulutuksellisten tai kulttuuriperintötietoutta lisäävien hankkeiden kategoriassa. Lisäksi Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjaston, pitkälti suomalaisten suunnittelemalle, restaurointihankkeelle on haettu palkintoa konservointikategoriassa. Hanke luetaan venäläiseksi.

Kilpailua laajennettiin tänä vuonna siten, että myös aineetonta kulttuuriperintöä koskevia ja digitalisointihankkeita voi ehdottaa. Suomalaiset tarttuivat tilaisuuteen ja Kansanmusiikki-instituutti haki palkintoa ainutlaatuista kaustislaista pelimanniperinnettä säilyttävälle hankkeelleen, jossa perinnemusiikin elinvoiman nähdään piilevän ihmisten välisissä kohtaamisissa: yhteisissä soitto-, laulu- ja tanssihetkissä.

Yksi ehdokkaista Pentti ja Anne Siivosen omistama Mattilan talonpoikaistila sijaitsee Kalannin Tammiston kylässä Uudessakaupungissa. He ovat entisöineet 1890-luvun lopussa rakennetun tilan päärakennuksen sekä sisältä että ulkoa alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi he ovat siirtäneet tilan maille kaikkiaan 14 muuta rakennusta aitoista riihen ja pajaan. Yksi rakennuksista on vanha hirsinen huussi, joka on valittu sarjassaan Suomen kauneimmaksi.

Yli kolme vuosikymmentä kestäneen keräilyharrastuksen tuloksena päärakennus ja muut rakennukset ovat täyttyneet monipuolisella talonpoikaisesineistöllä. Tuhansien esineiden kokoelmat koostuvat vakoista, huonekaluista, monenlaisista astioista, työkaluista ja paljosta muusta. Kokoelmien helmi on Suomen suurin juustomuottikokoelma, joka koostuu noin 450 juustokehästä.

Tunnelma Mattilan mailla ja tuvassa on uskomattoman aito. Siellä kokee helposti siirtyvänsä 1800-luvun talonpoikaisen elämänmenon piiriin. Kyseessä on upea kokonaisuus rakennuksineen ja esineineen.

Suomen Kotiseutuliitto on myöntänyt Pentti Siivoselle kultaisen ansiomerkin vuonna 2012 ja Talonpoikaiskulttuurisäätiö Mattilan tilalle perinteisen rakentamistavan kunniakilven vuonna 2013.


Pentti ja Anne Siivosen laajoihin esinekokoelmiin kuuluu noin 450 juustomuotin kokoelma, lajissaan Suomen suurin. Kuva: Foto-Mika.

Seitsemän suomalaishanketta Europa Nostra -palkintoehdokkaana

Pentti ja Anne Siivosen Mattila Talonpoikaistila Kalannista yksi Suomen ehdokkaista

Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.12.2014

Vuonna 2012 Suomen kaunein huussi -kisan voittajaksi raati valitsi Mattilan talonpoikaiskodin pihamaalla tönöttävän ajan patinoiman huussin. Raadin mielestä 1800-luvulla rakennettu vessa muodostaa harmonisen kokonaisuuden ympäröivän luonnon kanssa.

Hella ja leivinuuni ovat Mattilan tuvan tärkeä sydän. Kuvassa näkyy iso määrä erilaisia talonpoikaisessa taloudessa tarvittavia käyttöesineitä. Kiinteistön rakennukset ovat näitä pullollaan.

Laitilan jättioluttölkille sataa nimiehdotuksia

Avakka 31.12.2014

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan jättimäisen vesisäiliön teippaukset on riisuttu pois vuodenvaihteessa voimaan tulevan alkoholilain vuoksi.

– Hirveä homma siinä oli kun teipit piti repiä pienissä paloissa. Kolme päivää meni, päivittelee tehdaspäällikkö Tommi Suutari Taloussanomissa.

Vesisäiliön kylkeen jäi vain säiliön tilavuuden osoittava musta pallukka,

Suutarin mukaan tehtaalle sataa nyt ehdotuksia siitä, mikä teksti olisi sopivin kullanvärisen säiliön kylkeen. Kaikenlaisia ehdotuksia on tullut. Suurin osa niistä on painokelvottomia.

Julkisuudessa on huhuttu, että panimo nälväisisi lainsäätäjiä teippaamalla säiliön kylkeen tekstin "sensuuri".

– Sen verran voin sanoa, että yllätyspaukku uusi teksti tulee olemaan. Mutta ei se sana sensuuriin taida viitata, myhäilee Suutari.


Uusi teksti vasta kesällä ennen Munamarkkinoita

Laitilan kohuttu tölkki saa uudet teippaukset vasta keväällä.

– Noin ison pinnan teippaaminen on todella vaativa homma. Ei siihen pakkasilla kannata edes yrittää ryhtyä, sanoo Suutari.

Teippaus aiotaan tehdä salassa ja julkistaa vasta näkyvästi erillisessä paljastustilaisuudessa. Sen ajankohtaa ei tehdaspäällikkö Tommi Suutari suostu paljastamaan.

– Kyllä se ennen kesäkuun munamarkkinoita tapahtuu. Joskus keväällä sitten, paljastaa Suutari. Taloussanomat 16.10.14                              LUE...                                                                                         

Panimoja rasittaa myös vuoden alussa voimaan astuva alkoholilain muutos, joka rajoittaa oluiden mainontaa. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukkosäiliö oli kiellettyjen listalla. Kuva Ilmo Suikkanen

Hankkeen taloudelliset hyödyt

Uusi syvempi väylä tehostaa teollisuuden kuljetuksia. Erityisesti Uudessakaupungissa toimivan Yara Suomi Oy:n tehtaan lannoitteiden kaukoviennin kannalta syvempi väylä on tärkeä, sillä lannoitekuljetuksissa kuljetuskustannusten pieneneminen vaikuttaa merkittävästi tehtaan kilpailukykyyn. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on hyvä, joten hankkeeseen investoitu raha tuottaa huomattavia säästöjä.

Hankkeen toteutti Liikennevirasto yhteistyössä Uudenkaupungin Satama Oy:n sekä Yara Suomi Oy:n kanssa. Ruoppausurakoitsijana toimi Wasa Dredging Oy ja turvalaiteurakoitsijana Meritaito Oy. Hankkeen toteutuskustannukset ovat yhteensä noin 12,9M€, josta valtion osuus 11,0 M€, Yara Suomi Oy:n 0,6M€ ja Uudenkaupungin Satama Oy:n 1,3 M€. Hankkeeseen liittyi myös laitureiden parantamisinvestointeja satamassa, joista vastasi Yara Suomi Oy.


Ympäristöä huomioiden

Uudenkaupungin meriväylähankkeessa ympäristö on huomioitu monipuolisesti. Hankkeen toteutuksen aikana seurattiin mm. vedenlaatua, sedimenttien haitta-aineita, vaikutusta Natura-alueeseen vedenalaisella videokuvauksilla sekä pohjaeläimiä ruoppaus- ja läjitysalueilla. Ympäristöseurantoja jatketaan vielä hankkeen valmistumisen jälkeenkin ympäristölupaehtojen mukaisesti.

Lisäksi hankkeen aikana seurataan ruoppaus- ja läjitystöiden vaikutuksia ammatti- ja vapaa-ajankalastukseen. Tämä tapahtuu muun muassa koepyyntien ja vaellussiikojen mädinhankinnan seurannalla. Hankkeen aiheuttamat haitat ammattikalastajille selvitetään ja arvioidaan. Heille suoritetaan jälkikäteen haittaa vastaava korvaus. Lisäksi ELY-keskukselle maksetaan kalatalouskorvauksia, jotka käytetään mm. kalanpoikasistutuksiin.

Ympäristöseurantaa toteuttavat hankkeesta riippumattomat tahot.

Meriläjityksen vaikutuksia tutkittiin töiden aikana läjitysalueiden läheisyydessä sedimentaatiotutkimuksin. Nämä tuottivat arvokasta tietoa Liikennevirastossa parhaillaan käynnissä olevaan meriläjityksen ympäristövaikutuksiin liittyvään tutkimushankkeeseen.


Uudenkaupungin meriväylähanke pähkinänkuoressa

  1. Uudenkaupungin meriväylä syvennettiin 12,5 m kulkusyvyyttä vastaavaksi (kulkusyvyys ennen syventämistä 10,0 m) ja väylämerkintä uudistettiin. Lisäksi Hepokarin väylän ”Urpoisten mutkaa” levennettiin.

  2. Hankkeeseen kuului lisäksi Yara Suomi Oy:n sataman syvennystyöt sekä laitureiden parantaminen (näistä vastasi Yara Suomi Oy)

  3. Hankkeen pääasialliset hyödyt liittyvät lannoitteiden kaukoviennissä saavutettaviin kuljetuskustannussäästöihin.


Hanke lukuina

  1. Ruoppausmassoja 23 ruoppauskohteella yhteensä 527 620 m3, joista maamassoja 434 400 m3 ja louhintamassoja 93 220 m3.

  2. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppausta väylän sisäosalla kolmella ruoppauskohteella yht. n. 13 000 m3. Sedimentit stabiloitiin satamaan varastokentäksi.

  3. Hankkeen toteutuskustannukset yht. 12,9M€, josta valtion osuus 11,0M€, Yara Suomi Oy:n 0,6M€ ja Uudenkaupungin Satama Oy:n 1,3 M€


Uudenkaupungin meriväylän syventämis-hanke valmistui aikataulussa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.1. 2015  08:00

Vuoden 2013 lokakuussa aloitettu Uudenkaupungin meriväylähanke on valmistunut.  Uudenkaupungin väylää voivat käyttää nyt kulkusyvyydeltään jopa 12,5 m alukset aiemman 10,0 m sijaan, mikä tuo merkittäviä kuljetuskustannussäästöjä erityisesti Yara Suomi Oy:n lannoitteiden vientikuljetuksille.

Suuremman aluskoon ohella väylän navigointi-turvallisuus parantui uusitun väylämerkinnän sekä turvalaitteissa olevien tahdistettujen valolaitteiden myötä.

Ruoppaaja Hector töissä väylällä.

Ruoppauskalusto oli puolitoistavuotta tuttu näky paitsi väylän varrella myös väyläaseman laiturissa, josta viime syksynä otettu kuvamme.

Yara lopettaa lannoitetuotannon Harjavallassa – työpaikkoja etsitään muilta tehtailta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.1.2015

Yaran Harjavallan tehtaan koko henkilöstöä koskeneet yt-neuvottelut päättyivät torstaina odotetusti. Lannoitetuotanto lopetetaan ja yli 40 henkilölle etsitään nyt töitä Yaran muista toimipaikoista, kertoo Yle.

Lannoitteiden tuotanto Yaran Harjavallan tehtailla päättyy maaliskuun lopussa. Lannoitteita ja teollisuuskemikaaleja valmistavan Yaran mukaan Harjavallan nykyinen liiketoiminta ei pysty kattamaan merkittäviä investointitarpeita eikä siksi ole kannattavaa pitkällä tähtäimellä.

Harjavallan toimipaikka työllistää 50 henkilöä. Torstaina päättyneiden yt-neuvotteluiden mukaan yli 40 henkilölle yritetään etsiä töitä Yaran muista toimipaikoista. Yhtiön mukaan Yaran Suomen toimipaikoilta vapautuu seuraavan kahden vuoden aikana noin 40 työpaikkaa.

Yaran tehtaat on perustettu 70 vuotta sitten, ja aiemmin ne olivat osa Kemiraa. Yhtiön mukaan laitoksen tuotanto on aikanaan ollut nykyiseen verrattuna kymmenkertainen.

Yaran Harjavallan tehtaat. Yaralla on Suomessa neljä tuotantolaitosta: Uudessakaupungissa, Harjavallassa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä. Siilinjärvellä toimii myös Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos. Vihdissä sijaitsee Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasema, jossa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä vuodesta 1961 lähtien. Lähinnä Harjavaltaa tehtaista on Yaran Uudenkaupungin yksikkö.

Harvassa kännykässä on kunnan oma ilmainen mobiilisovellus

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.1.2015

Vasta noin kymmenkunta suomalaiskuntaa tarjoaa asukkailleen älykännykkään ladattavaa sovellusta, josta asukas voi saada tietoa erilaisista kuntaa koskevista häiriötilanteista.

Kuntien kiinnostus tiedottaa kriisi- ja häiriötilanteista älypuhelimiin asennetuilla sovelluksilla kasvaa hitaasti.  Kriisitiedotuksia kännyköihin Varsinais-Suomessa välittävät toistaiseksi Turku, Uusikaupunki ja viimeviikolla palvelun aloittanut Masku.

– Suurin haaste on se, että saamme tiedon jaetuksi asukkaille siitä, mitä palvelun lataaminen hyödyttää. Asukkaiden pitää myös kokea se hyödylliseksi, kertoo Maskun hallintojohtaja Maija Löfstedt Yle Turussa.

Viesteissä voidaan kertoa esimerkiksi sähkö- ja vedenjakeluhäiriöiden lisäksi kunnan palveluista ja liikenneruuhkista.

Suomen Kuntaliiton projektipäällikön Jaakko Pekin mukaan mobiiliviestinnän eteneminen on hyvä asia, mutta Suomeen kaivattaisiin yhtenäinen järjestelmä kriisitilanteita varten.

Uusikaupunki aloitti välittää tietoa häiriö- ja kriisitilanteista asukkaiden matkapuhelimiin marraskuussa 2014.

Uusikaupunki-sovellus älypuhelimiin käy iPhone-, Android- ja Windows Phone -laitteille. Älypuhelinten lisäksi sovellus toimii myös tietyissä tablet-laitteissa, mutta käyttöliittymägrafiikka on kuitenkin optimoitu älypuhelimille.                LUE ohjeita liittymään

EK:n kysely: Seinäjoen seutu kaikkein houkuttelevin yrityksille – pienyritykset tyytymättömimpiä kuntiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.2.2015

Valtakunnallisesti katsoen kaikkein tyytymättömimpiä kuntien elinkeinopolitiikkaan ovat alle 10 henkilöä työllistävät mikroyritykset. EK:n Kuntaranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat kaksi kirijää: Hämeenlinnan ja Vaasan seutukunnat. Kuntakohtaisessa vertailussa kolmen kärki oli Kaarina, Lieto ja Nurmijärvi.

Uusikaupunki 12. kuntien yritysilmastoa mittaavassa kuntarankingissa 2015

Varsinais-Suomen Karinaan ja Lietoon tuli kaksi ensimmäistä sijaa, Raisio oli kymmenes ja Uusikaupunki 12. Taakse jäi mm. Rauma sijalle 17. Vetovoimaisimpien seutukuntien listassa Rauma menestyi hyvin sijoittuen kahdeksanneksi. Kuntarankingin tulokset ovat suuntaa-antavia, koska muutamista pienemmistä kunnista yrityskyselyn vastausten lukumäärä jäi pieneksi.

Yritykset riippumatta toimialasta tai yrityskokoluokasta arvioivat paikallisen yritysilmapiirin tällä hetkellä melko heikoksi. Erityisen kriittisesti tilanteeseen suhtaudutaan mikro- ja pienyrityksissä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvän yritysilmapiirin alueilla yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti riippumatta yrityksen toimialasta, yrityskoosta tai elinkaaren vaiheesta. Lisäksi päätösten yritysvaikutukset huomioidaan tavanomaista kattavammin ja yksityisen sektorin toimijoita hyödynnetään keskimääräistä enemmän julkisessa palvelutuotannossa. Tässä suhteessa tulokset ovat hyvin samansuuntaisia aikaisempien yritysilmastotutkimusten kanssa.



Yara Suomi Oy investoi jälleen

Uudenkaupungin tehtaisiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.3.32015

Vuodesta 2007 lähtien Yara Suomi Oy on investoinut Uudenkaupungin tehtaille lähes 150 miljoonaa euroa. Tehdyt panostukset turvaavat tehtaiden toimintaa ja kilpailukykyä tulevaisuudessa, kertoo Uudenkaupungin Sanomat.

Ylläolevasta kuvasta näkyy miten tehtaan terminaaliprojekti on muuttanut myös maisemaa tehtaan portilla. Noin 20 miljoonan euron projektilla on pystytetty neljä isoa telttahallia, jotka toimivat suursäkkien varastoina.

Tehtaan sisääntuloväylän vasemmalla puolella on täytetty melko laaja osa venesatamana ollutta merenlahtea. Jatkossa kuvan hiekkakenttä toimii rekkojen pysäköintialueena.

Lannoitetehdas kakkosta laajennetaan rakentamalla noin 50 miljoonaa euroa maksava kolmas rakeistuslinja. Hanke valmistuu tämän vuoden lopulla. Uusi linja nostaa Yaran Uudenkaupungin tehtaiden vuosikapasiteettia 250 000 tonnia. Silloin tuotevalikoima, jossa on noin 70 eri lannoitetuotetta, yltäisi vuodessa yhteensä 1,3 miljoonaan tonniin. Lisäkapasiteetti menee lähinnä vientiin. Vientiosuuden kasvattaminen on mahdollista nyt syvemmän meriväylän vuoksi.

Yara investoi huomattavan vahvasti Uuteenkaupunkiin. Tänä vuonna käynnistyvät uuden laboratorion rakennustyöt. Niiden rakennustöiden lisäksi tehtaalla tehdään tänä vuonna pienempiä investointeja peräti 12, 5 miljoonan euron edestä.

Uusia työpaikkoja kymmenien miljoonien investoinnit eivät tehtaalle tällä kertaa tuo. Ne kuitenkin osoittavat, että Yara Suomi Oy panostaa Uuteenkaupunkiin, millä on merkitystä tehtaiden nykyisten 250 työpaikan jatkoa ajatellen. Tehtailla tehdyt rakennushankkeet työllistävät vuosittain 50-150 henkeä.

Laitilan monitoimihallille tukea 750 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriöltä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 15.4.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 27 miljoonaa euroa liikuntapaikkojen rakentamiseen ja avustamiseen. Avustuksilla tuetaan erityisesti laajoille käyttäjäryhmille tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.

Lounais-Suomen Aluehallintoviraston kautta jaettiin liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin yhteensä 2 190 000 euroa. Aluehallintoviraston alueella suurimman tukisumman 750 000 euroa myönnnettiin  Laitilan kaupungin monitoimihallin rakentamiskustannuksiin vuonna 2015.

Päätös avustuksesta tehtiin kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen toimesta jo 15.11.2013. Sille on luvassa hankkeen edetessä vielä toinen 750 000 euron jatkorahoitus Seuraavana vuonna tuki on 250 000 euroa ja sitä seuraavana 500 000 euroa. Monitoimihallin  kokonaiskustannusarvio on 6 317 000 euroa.

Laitilassa keskustelua puolesta ja vastaan herättänyt hallihanke sai joulukuun valtuustossa tukea 21 valtuutetulta 14 ollessa sen siirtämisen kannalla.

Liikunta-asioista on nykyhallituksessa vastannut puolustusministeri Carl Haglund joka toivoo, että aluehallintovirastojen avustuksilla voidaan tukea erityisesti lähiliikuntapaikkahankkeita. Avustuksia harkittaessa painopisteenä ovat arkiliikuntaa ja matalan kynnyksen liikuntaa palvelevat hankkeet. Myös uusien, nuorisokulttuuristen liikuntalajien olosuhteiden kehittämistä ministeri pitää tärkeänä.


As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonranta – 4 milj euroa paikallista osaamista ja rakentamista

Avakka • 10.5.2015            


– Jo vuosia sitten visio loma/asuinrakennuksesta hotellin yhteyteen. Viisi vuotta meni suunnitellessa ja haikaillessa, kertoo Aquariuksen toimitusjohtaja Toni Tyrjy verkkolehti Ukis.fi:n sivustolla.

– Käynti Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella vahvisti uskoa onnistumisesta, sieltä hanke sai alleen siivet ja arkkitehdin. Niinpä kesäkuussa alkaa As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonrannan rakentaminen ja reilun vuoden päästä 24 uutta laadukasta asuntoa saavat uudet asukkaat.

Rakennus on laadukas puitteiltaan, varustukseltaan ja mikä merinäköala aukeaa jokaisesta asunnosta. Seitsemänkerroksiseen taloon valmistuu yksi porraskäytävä ja luonnollisesti myös hissi. Jokaisessa asunnossa on oma sauna. Talon myynti sujui Toni Tyrjyn mukaan mukavasti muutamassa päivässä ja hienoa on koko kaupungin kannalta se, että taloon muuttaa myös muutama uusi uusikaupunkilainen.

Toni Tyrjy painottaa hankkeen uusikaupunkilaisuutta ja nostaa esiin mm. Mainostoimisto Ilmiön osuuden netti- ja markkinointimateriaalin suunnittelussa. Samoin Tyrjy korostaa neljänmiljoonan euron hankkeen toteutuvan uusikaupunkilaisvoimin, urakoinnista vastaa Rakennus Lehtonen ja RS-sopimuskumppani on Lounaisrannikon OP. Pidämme rahat omassa kaupungissa työllistämme uusikaupunkilaisia, toteaa Toni Tyrjy.

”As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonranta on osoitus uusikaupunkilaisesta osaamista, joka murtaa sen murheellisen kuvan, jonka ulkopaikkakuntalainen on vuosien varrella saanut uusikaupunkilaisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta. Toivottavasti Tyrjyn hankkeesta opitaan ja lähes tyhjäksi jäänyt Janhuanniemi, Tontonmäki sekä senioritalojunttaus yhteen paikkaan ovat Uudessakaupungissa taakse jäänyttä historiaa.

Nyt on käytännön esimerkki siitä, että Uudessakaupungissa pystytään toteuttamaan menestyksellisesti rakennushankkeita eikä niihin tarvitse käyttää kaupungin ja sen asukkaiden varoja tai vakuuksia. Tarvitaan vain oikea paikka rakennukselle sekä oikeat toteuttajat hankkeelle, silloin täällä ei ainoastaan onnistuta vaan myös menestytään,” arvioi verkkolehti Ukis.

Illustratiokuva hotelli Aquariuksen eteläpäätyyn tulevasta loma/asuinrakennussiivestä, jonka asunnot myytiin loppuun mutamassa päivässä.

– Puutarhassa viihdytään, siitä osataan ottaa irti hyötyä ja iloa, eikä puutarhanhoito suinkaan ole pelkästään mummujen hommaa, vaan trendi, joka puree kaikenikäisiin, sanoo Sonja Lumme. Kuvassa edelleenkin myös laulukeikkoja tekevä puutarhajulkkis vastailemassa hänelle esittyihin yleisökysymyksiin sunnuntaina Uudessa-kaupungissa järjestetyillä Mini farmi – ja kukkamessuilla. Takana hänen ”pehtoorinsa” Arne Nylander.

Sonja Lumme messuilla: yrteissä löytyy uutuuksia ja unhoon jääneitä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.5.2015                                                                                        Katso kuvakertomus...

Jarkko Nieminen, Masku, vetäytyy pelikentiltä

Vakka • Vesa Penttilä • 23.6.2015                                                                                                                                    

Maskulainen Jarkko Nieminen lopettaa tennisuransa näillä näkymillä syksyllä Tukholman ATP-turnauksessa tai Helsingin haastajatason kisassa. Tosin loppuvuodeksi on suunnitteilla näytösluonteinen jäähyväisottelu, johon Nieminen on kysellyt vastustajaksi ATP-rankinglistan entistä ykkösmiestä Roger Federeriä, kertoo Vakk-Suomen Sanomat

Stockholm Open -turnaus on siinä mielessä luonteva päätepiste Niemisen pitkälle ATP-taipaleelle, että juuri Ruotsin kisassa hän säväytti ensimmäisen kerran tennismaailmaa vuonna 2001. Nieminen selviytyi tuolloin parikymppisenä uutena ammattilaispelaajana karsintojen kautta turnauksen pääsarjaan ja eteni sensaatiomaisesti loppuotteluun saakka. Finaalissa Nieminen kärsi kuitenkin niukan tappion Hollannin Sjeng Schalkenille.

Samana vuonna Nieminen kipusi listalla ensimmäisen kerran 100 parhaan pelaajan joukkoon. Kärkisatasessa Nieminen on sinnitellyt vuosittain, vaikka pari rannevammaa on aiheuttanut uran aikana pidempiä pelitaukoja.

Heinäkuussa 2006 Nieminen kirjautti uransa komeimman rankingnoteerauksensa, kun maskulainen listattiin sijalle 13. Myös nousu kymmenen joukkoon oli hyvin lähellä, mutta se jäi toteutumatta. Tänä vuonna Niemisen pelit ovat sujuneet sen verran alavireisesti, että hän majailee nykyisin ATP-taulukossa sijalla 91.

Tammikuussa 2006 Nieminen voitti uransa ensimmäisen ATP-turnauksen Aucklandissa. Vaikka hän pelannut kaksinpelin ATP-loppuotteluissa 13 kertaa, niin voitot ovat jääneet kahteen. Toinen voitto heltisi tammikuussa 2012 Sydneyn turnauksesta. Lisäksi Nieminen on päässyt juhlimaan ATP-nelinpelin voittoa viisi kertaa.

Niemisen uran kohokohtiin lukeutuvat myös puolivälieräpaikat kolmessa Grand Slam -turnauksessa eli Australian avoimissa, US Openissa ja Wimbledonissa. Ainoastaan Ranskan avoimissa hän ei ole milloinkaan edennyt Grand Slam -tasolla kahdeksan parhaan joukkoon.


Nieminen on edustanut Suomea olympiakisoissa Ateenassa 2004, Pekingissä 2008 ja Lontoossa 2012.


Jarkko Niemisen taistelutahto ei riittänyt maailman tennisykkösen Novak Djokovicin taituruutta vastaan Ranskan avointen ensimmäisellä kierroksella tänä vuonna. Djokovic luitenkin kehui Niemistä: Pelasi hyvin ja aggressiivisesti.

Helikopteriraivausta Uudenkaupungin rannikolla 13.-31.7. Avakka • Ilmo Suikkanen 2.7.2015                         LUE...

Vakka-Suomen Voima Oy pyrkii parantamaan sähkönjakelun toimitusvarmuutta raivauttamalla Uudenkaupungin ja Pyhämaan rannikolla olevien 20 kV:n voimalinjojen johtokatuja avonaisemmaksi. Reunapuuston oksasahaus suoritetaan helikopterin avulla lunastusmääräysten mukaisesti. Raivaus kohdistuu noin 60 kilometrin matkalle Hiun, Lepäisen, Lyökin, Edväisen, Oksalanpään sekä Putsaaren alueilla.

Oksasahauksessa puiden oksia sahataan sen verran, että runkoon jäävä oksiston pituus on noin 50 cm. Puusto kestää oksasahauksen aiheuttaman oksien katkaisun hyvin ja lahovauriot ovat äärimmäisen harvinaisia. Helikopteriraivauksen suorittaa Suomen Linjaraivaus Oy. Raivattu puusto jää maanomistajan käyttöön.

Helikopteri raivaa johtokatuja arkipäivisin hyvissä tuuliolosuhteissa. Raivaus aloitetaan aikaisin aamulla, jolloin sää on yleensä tyyni. Helikopteriraivauksen aikana on pysyteltävä vähintään 50 metrin turvaetäisyydellä suoritettavasta työstä. Raivauksesta syntyy melua ja putoavia oksia. Pahoittelemme työstä aiheutuvaa häiriötä ja pyydämme asiakkaita huomioimaan raivauksen mahdollisia vaikutuksia kotieläimille.

Puuston raivaus on osa säännöllistä sähköverkon kunnossapitoa, jolla ehkäistään puiden kasvamista sähkölinjoihin. Viime kesänä raivattiin Laitilan ja Hinnerjoen välistä johtokatua ja toimenpiteellä onnistuttiin parantamaan alueen sähkönlaatua.
VSV on panostanut sähköverkkonsa toimitusvarmuuteen ja ylsi viime vuonna hyvään tulokseen katkojen osalta. Vuoden 2014 tilastossa maaseutuyhtiöiden sähkökatkojen kokonaisaika oli keskimäärin 3,43 tuntia. VSV:ssä sähkökatkon keskimääräinen aika asiakasta kohden oli 47 minuuttia.

Alueellisia vaihteluita esiintyy kuitenkin paljon. Katkoaikoihin pyritään vaikuttamaan suunnitelmallisesti verkon rakennus- ja kunnossapitotoimenpiteillä.

Lisätiedot työn suorittajalta: Jussi-Pekka Heikkinen, Suomen Linjaraivaus Oy, puh. 050 555 7099

Vanhempi mies hukkui Uudessakaupungissa

Avakka • 23.8.2015

Iäkäs mies hukkui uintireissulla Uudessakaupungissa Lokalahden Eräistenkarin edustalla sijaitsevan Kaidanmaan saaren kohdalla lauantai-iltana.

Pelastuslaitos sai hätäilmoituksen veden alle vajonneesta uimarista ja hänet saatiin ylös vedestä hieman kello puoli kahdeksan jälkeen.

Mies löytyi lopulta meripelastushelikopterin pintapelastajien toimesta, häntä ei kuitenkaan pystytty enää pelastamaan.

Pelastuslaitos varmisti vuotavan ammoniakki-vaunun matkaa Uuteenkaupunkiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.8.2015

Vaunu oli keskiviikkona matkalla Uuteenkaupunkiin Yaran tehtaalle, jossa se puretaan heti. Pelastuslaitos varmisti kuljetusta ja purkua mm. kemikaalitorjuntaryhmällä.

Pelastuslaitos valvoi ammoniakkilastissa olevan junan matkaa Uudenkaupungin Yaran tehtaalle. Syynä on yhdessä vaunussa oleva venttiilivika. Venttiili vuotaa vähän, mutta vuodosta ei ole haittaa ulkopuolisille.

– Kemikaalitorjuntayksikkö on junassa kyydissä. Matkan aikana on pysähdytty tarkastamaan vuoto visuaalisesti, kertoo päivystävä palomestari Marko Virolainen Yle Turussa.

Vaunu purettiin heti kun juna saapui eilen iltapäivällä Uuteenkaupunkiin. Purku onnistui iltapäivän aikana turvallisesti ja torjuntatoimet voitiin purkaa. Paikalla on useita pelastuslaitoksen yksiköitä ja kemikaalitorjuntaryhmä.

Yaran tehtaille matkaava kemikaalijuna on tuttu näky Uudessakaupungissa. Arkistokuva

Veneet hyvä siirtää viikonvaihteessa pois Sorvakon sillan itäpuolelta

Laiturityö valmistumassa Kaupunginlahden perukassa ja remontin seuraava vaihe alkaa Sorvakon sillan länsipuolella

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.9.2015

Kaupunginlahden kunnostuksessa on menossa vaihe, jossa jo valmistunutta laituria ryhdytään viimeistelemään ja Sorvakon sillasta länteen olevan laituriston remontti aloitetaan ensi viikolla.

Viimeistelytyö alkaa maanantaina Sorvakon sillan suunnasta itään Kaupunginlahden pohjoisenpuoliselta laituriosuudelta. Työ, jossa laitureihin asennetaan mm. valot, tehdään merestä lautalta, eikä se onnistu veneiden seassa.

Venepaikoista vastaava satamatoimisto toivookin, että työkohteista siirrettäisiin veneet lähipäivinä muualle. Kesäisten kelien vuoksi veneitä on pohjoisrannalla vielä paikoillaan melko paljon, mutta Pakkahuoneen vierasvenesataman laituriosalle niitä mahtuu ja ottamalla yhteyttä satamatoimistoon voi sopia siellä toisesta väliaikaisesta paikasta, kehoittaa satamajohtaja Esa Soini Uudenkaupungin Sanomissa.

Pakkahuoneen vierasvenesataman laituriosalle voi siirtää veneitä ja ottamalla yhteyttä satamatoimistoon voi sopia siellä toisesta väliaikaisesta paikasta. Kuva IS

Kaupunginlahden kunnostuksessa on menossa vaihe, jossa kuvan jo valmistunutta laituria ryhdytään viimeistelemään ja Sorvakon sillasta länteen olevien laiturien remontti aloitetaan ensi viikolla. Kuva IS

Rantalaiturien teko Sorvakon sillan länsipuolella käynnistynyt

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 10.10.2015

Kaupunginlahden Rantalaiturien korjaustyö on nyt siirtynyt Sorvakon sillan länsipuolella. Ensimmäiseksi rantamakasiinien kohdalla on aloitettu teräsponttiseinämän junttaus, samaan tavoin kuin tehtiin kaupunginlahden perukan radanvierustalla ja päädyssä. Teräsponttiseinämä estää tehokkaimmin maamassojen valumisen takaisin kaupunginlahteen. Se on tärkeä suojatoimenpide etenkin raskaan junaliikenteen takia lahden perukassa, jossa rata kulkee rannan lähellä.

Myös makasiinien kohdalla teräsponttiseinämä on Destian suunnitelmissa katsottu tarpeelliseksi ja seinämä ankkuroidaan vielä varoiksi kiinni peruskallioon makasiinien alle. Seinämiä tehdään myös suurempien venepaikkojen alueille. 

Työpäällikkö Eetu Väisänen Destialta arveli Uudenkaupungin Sanomissa juntattaessa meteliä pitävän teräsponttiseinän olevan paikoillaan jo lähipäivinä.

Muu osat rantarakenteesta toteutetaan käyttämällä puu- ja betonipaalutusta. viimeistely työvaiheet ovat samat kuin kohta valmistuvassa kaupunginlahden perukassa, jossa reunarakenne on verhoiltu puuverhouksella ja reunaan asennetaan viimeksi valaistus.

Purjevene upposi Pakkahuoneen laituriin

Avakka • Ilmo Suikkanen •  16.11.2015

Tällä veneilijällä lienevät tämän kesän purjeh-dukset purjehdittu... Maanantaiaamuna näky Pakkahuoneenrannassa Uudenkaupungin kaupunginlahdella ei ollut mieltä ylentävä. Selitykseksi ei riitä pelkkä eilinen vesisade. Olettaa sopii jonkun letkunliitänän pettäneen, kun on satamaan uponnut. Ylös se on paikalta suhteellisen helppo nostaa, mutta sisustukset ainakin ovat turmeltuneet. Päivitys: – Tänään tiistaina vene lilli jo onnellisesti pinnalla!!!

As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonranta on juuri saatu harjakorkeuteen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.12.2015

Rakennustyöt As. Oy Uudenkaupungin Sorvakonrannassa aloitettiin kesäkuussa ja viime viikolla se saavutti harjakorkeuden. Ensi kesänä 24 uutta laadukasta asuntoa saavat uudet asukkaat. Seitsemänkerroksiseen taloon valmistuu yksi porraskäytävä ja luonnollisesti myös hissi. Jokaisessa asunnossa on oma sauna.

Talon myynti sujui Aquariuksen johtajan Toni Tyrjyn mukaan nopeasti muutamassa päivässä ja hienoa on koko kaupungin kannalta se, että taloon muuttaa myös muutama uusi uusikaupunkilainen.

Neljän miljoonan euron rakennushanke toteutuu uusikaupunkilaisvoimin, urakoinnista vastaa Rakennus Lehtonen ja RS-sopimuskumppani on Lounaisrannikon OP.

Hanke on osoitus siitä, että Uudessakaupun-gissa pystytään toteuttamaan menestyksellisesti rakennushankkeita eikä niihin tarvitse käyttää kaupungin ja sen asukkaiden varoja tai vakuuksia. Pidämme rahat omassa kaupungissa työllistämme uusikaupunkilaisia, Tyrjy toteaa.




Vielä lokakuun puolivälissä rakennustyömaa näytti tältä. Pohjakerroksen seinät olivat juuri saatu paikoilleen.

Uudenkaupungin Sorvakonniemessä toimiva Finlandia Hotel Aquarius on nimetty Vuoden 2015 Finlandia Hotelliksi. Seitsenkerroksinen asuinrakennus Hotelli Aquariuksen vieressä saavutti joulukuussa harjakorkeuden ja kesällä sen pitäisi olla valmis. Kuvassa kaivuri ruoppaa parhaillaan tontin ranta-aluetta. Kuvat Ilmo Suikkanen

Aquarius nimettiin Vuoden Finlandia Hotelliksi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.1.2016      

Uudenkaupungissa toimiva Finlandia Hotel Aquarius on nimetty Vuoden 2015 Finlandia Hotelliksi. Mainittakoon, että seitsenkerroksinen asuinrakennus Hotelli Aquariuksen vieressä saavutti joulukuussa harjakorkeuden ja kesällä sen pitäisi olla valmis. Hotelli on vahvasti mukana em. kerrostalohankkeessa.

Vuoden hotellin valitsi Finlandia Hotellien hallitus, joka perusteli valintaa määrätietoisella hotelliliiketoiminnan uudistamisella. Lisäperusteita olivat sitoutuminen kotimaiseen yrittäjävetoiseen hotelliketjuun ja sen aktiiviseen kehittämiseen, tuloksellinen kanta-asiakasmyynti sekä myönteinen asiakaspalaute.

Aquarius on ollut vuodesta 1994 yrittäjäperheen omistuksessa. Yrittäjänä toimii Toni Tyrjy.

– Lausun vuolaat kiitokseni sitoutuneelle henkilökunnalle. Muutamat heistä tulivat taloon jo vuonna 1988, jolloin hotellirakennus valmistui, Tyrjy tuumaa sanomalehti Länsi-Suomessa

Crusellin naapuriin lisää kerrostaloja –

Merellisyys valttina asukashoukuttelussa

Vakka-Suomen Sanomat • Vesa Penttilä • 19.5.2016                                            LUE...

Merellisyys on se valttikortti, jota Toni Tyrjy ja Ari Lehtonen aikovat käyttää asukkaiden houkuttelussa Uuteenkaupunkiin Kaupunginlahden rantaan rakennettaviin kerrostaloihin, kertoo Vakka-Suomen Sanomat

– Hanke on tarkoitus saada käyntiin mahdollisimman äkkiä. Ehkä jo kesällä ryhdymme koemarkkinointiin, Lehtonen sanoo.

– Jos kysyntää riittää, ensimmäinen talo on pystyssä reilun vuoden päästä, Tyrjy suunnittelee.

Kolmen kerrostalon asuntoalue on suunnitteilla kulttuurikeskus Crusellin naapuriin.

– Tontti on iso, mutta rakennusmassaa ei ole tarkoitus lisätä. Haluamme, että alue säilyy väljänä eikä siitä tehdä sellaista lähiötä, että naapuri on ihan ikkunan takana, Lehtonen toteaa.

Tyrjy kuvailee kaupungin keskustan tuntumaan rakentuvaa aluetta sijainniltaan suorastaan hulppeaksi.

– Haluamme tarjota isolle joukolle mahdollisuutta päästä asumaan meren rannalle. Kun Uudessakaupungissa on vakavaraisia työnantajia, merenranta-asuminen voisi kiinnostaa niitä, jotka nyt pendelöivät työmatkoillaan, Tyrjy arvelee.

Kolmeen taloon tulee noin 75 asuntoa, joista on tarkoitus tarjotaan neljää huonekokovaihtoehtoa. Hankkeen puuhamiehet korostavat, että tulevat asukkaat pääsevät vielä vaikuttavat ratkaisuihin.

Kun saunojen rakentaminen kerrostaloasuntoihin ei ole enää samanlainen suosikki-ilmiö kuin takavuosina, niin Uuteenkaupunkiin tulee asukkaiden yhteiskäyttöön saunatiloja kerrostalon katolle.

Talot suunnittelee arkkitehti Marko Kivistö.

– Suunnittelussa on lähdetty liikkeelle ympäristöstä. Työssä on pyritty keveyteen niin, että rakennusten väliin jää ilmaa. Jokaisesta asunnosta avautuu näkymä vähintään kahteen suuntaan. Näin kaupunkimaisemat ja merellisen viehättävät elementit tulevat esille. Lisäksi rantaan jää lempeän puistomainen alue, Kivistö toteaa.

Uudenkaupungin autotehdas palkkaa lisää 50 uutta autonrakentajaa    

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.6.2016

50 uutta autonrakentajaa saa koulutuksen kautta vakityön Valmet Automotiven tehtailla. Autot myyvät nyt hyvin.

Valmet Automotive aloittaa tänään rekrytointikampanjan yli 50 uuden autonrakentajan palkkaamiseksi Uuteenkaupunkiin. Lisähenkilöstöä tarvitaan Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistukseen. Hakuaika on 30.6.–31.7.2016.

A-sarjan vahva myynti nostaa mallin valmistusmäärää Uudessakaupungissa, ja valmistuksen tueksi haetaan nyt yli 50 autonrakentajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon. Valmet Automotive on aiemmin julkistanut A-sarjan valmistussopimuksen jatkon vuodelle 2017.

Uudet autonrakentajat saavat neljän viikon koulutuksen tehtäviinsä. Hyväksytysti suoritetun rekrytointikoulutuksen jälkeen Valmet Automotive tarjoaa vakituisen työn autotehtaan tuotannossa.

– Tarvitsemme nyt runsaat 50 uutta autonrakentajaa, jotta A-sarjan valmistuksen edellyttämä henkilöstömäärä on koossa. Odotamme runsaasti hakijoita aiempien rekrytointikampanjoidemme tapaan, ja tulemme jakamaan tietoa avoimista tehtävistämme monipuolisesti verkossa, kertoo Valmet Automotiven HR-asiantuntija Mari Pajunen.

Valmet Automotive tulee jatkamaan rekrytointeja Mercedes-Benzin GLC-katumaasturimallin tuotannon tarpeisiin tämän ja ensi vuoden aikana.

Tehtäviin voi hakea Valmet Automotiven kotisivujen kautta, kotisivuilta löytyy myös ohjeistus hakemuksen jättämiseen. Tietoa työpaikoista löytyy lisäksi Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Haastattelut ja valinnat aloitetaan hakuajan päätyttyä elokuun alussa, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki. Autotehtaalla on tällä hetkellä noin 1 400 työntekijää.


Tehtaalla tehdään muutostöitä katumaasturituotannon aloittamiseksi

Uudenkaupungin autotehdas aloittaa A-sarjan lisäksi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin valmistuksen ensi vuoden alussa. Uusia työntekijöitä haetaan vielä lisää tämän ja ensi vuoden aikana.

Tehtaalla on tehty muutostöitä, jotta GLC-katumaasturin valmistus voidaan aloittaa ensi vuonna. Tuotannon vaatimat lisärakennukset ovat valmistumassa.

– Kesällä meillä on noin viiden viikon seisokki, tällöin maalaamon ja kokoonpanolinjat uudistetaan GLC-tuotannon vaatimalla tavalla. Parhaillaan GLC-hitsaamon rakentaminen on käynnissä, Mäki kertoo.

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Mikael Mäki puh. 020 484 8011 mikael.maki(at)valmet-automotive.com

Mercedes-Benzin A-sarjan tuotanto aloitettiin Uudenkaupungin autotehtaalla syyskuussa 2013, videoklippi avajaisista.

A-sarjan Mersun valmistusmäärän nousu vaatii ottamaan lisää 150 autonrakentajaa
Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.9.2016
Valmet Automotive on perjantaina aloittanut rekrytointikampanjan 150 uuden autonrakentajan palkkaamiseksi Mercedes-Benzin A-sarjan tuotantoon Uuteenkaupunkiin.
Tavoitteena on samalla aloittaa kattava rekrytointeihin liittyvä yhteistyö Opteamin kanssa varsinkin Mercedes-Benzin GLC-katumaasturituotantoon liittyen. Valmet Automotive lisää näin resurssejaan työvoiman hankinnassa vahvistamalla strategisen tason yhteistyötään. 
A-sarjan valmistusmäärät ovat nousseet Uudessakaupungissa huomattavasti. Jo aikaisemmin tämän vuoden aikana jo palkattu yli 100 henkilöä mallin tuotantoon ja sen tukitoimintoihin on rekrytoitu. Nyt haetaan 150 autonrakentajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon.
Autonrakentajahaku pysyy avoinna vuoden 2016 loppuun.
– Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstötarve kasvaa jatkuvasti. Nyt alkanut haku liittyy A-sarjan tuotantoon, mutta samalla alamme jo valmistautua ensi vuoden tarpeisiin. Siksi olemme asettaneet hakuajan vuoden loppuun. Olemme saaneet runsaasti hakemuksia tämän vuoden aiempiin rekrytointeihimme, joten odotan jälleen suurta mielenkiintoa avoimia työpaikkojamme kohtaan, kertoo Valmet Automotiven HR-johtaja Tomi Salo Tekniikka ja talous-lehdessä.
Valmet Automotivelle on esimerkiksi tärkeää, että Opteamilla on koko Suomen kattava 200 HR-ammattilaisen ja 32 toimipaikan asiantuntijaverkosto. Jo aiemmat yhteistyössä tehdyt Mercedes-Benzin A-sarjan autojen valmistukseen liittyvät rekrytoinnit laajenivat valtakunnallisiksi.
– Mercedes-Benzin A-sarjan rekrytoinnit osoittivat lisäresurssien tarpeemme. Tarvitsemme jatkossa laajempaa näkyvyyttä ja kosketuspintaa työnhakijoihin kautta Suomen sekä konkreettista tukea esimerkiksi haastatteluissa ja henkilöarvioinneissa. Opteam vastaa osaamisellaan sekä toimintansa laajuudella erinomaisesti tarpeitamme, kertoo Valmet Automotiven HR-johtaja Tomi Salo.
Valmet Automotive tulee jatkamaan rekrytointeja Mercedes-Benzin GLC-katumaasturimallin tuotannon tarpeisiin tämän ja ensi vuoden aikana.
KATSO... Valmet Automotiven joustavaa autonvalmistusta 2016.
http://www.valmet-automotive.com/automotive/cms.nsf/www/tehdasvideoshapeimage_28_link_0

Mercedes-Benzin A-sarjan valmistusmäärät ovat nousseet Uudessakaupungissa huomattavasti. Tuotantoon ja sen tukitoimintoihin on rekrytoitu tämän vuoden aikana jo yli 100 henkilöä ja nyt haetaan lisää 150 autonraken-tajaa hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon.


Valmet Automotive käynnistää historiansa suurimmat rekrytoinnit

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.11.2016


Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Henkilöstöä tarvitaan kaikkiin autotehtaan tehtäviin ja henkilöstöryhmiin. Rekrytoinnit toteutetaan usealla kampanjalla. Ensimmäinen kampanja alkaa tänään, avoinna on 250 työpaikkaa.


Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin sarjatuotanto alkaa Uudenkaupungin autotehtaalla alkuvuonna 2017. GLC-mallin valmistussopimus vastaa kestoltaan sekä laajuudeltaan aiempaa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistussopimusta. Valmet Automotive on valmistanut jo yli satatuhatta A-sarjan autoa.


Rekrytoinnit GLC-tuotantoon toteutetaan portaittain usean kampanjan avulla, jotta henkilöstöresurssit vastaavat jatkuvasti tuotantokapasiteettia ja tuotanto-osastojen kasvavaa tarvetta. Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive tulee samaan aikaan rekrytoimaan noin 100 toimihenkilöä tuotannon, tuotannon tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin. Rekrytointikampanjoiden ajankohdat ja rekrytointimäärät tullaan tiedottamaan aina kampanjan alkaessa.


Tänään alkavassa rekrytointikampanjassa Valmet Automotive hakee 250:aa autonrakentajaa eri tehtäviin hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon sekä logistiikkaan. Ohjeet työpaikkojen hakuun löytyvät Valmet Automotiven kotisivuilta. Tietoa työpaikoista löytyy myös Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Hakuaika päättyy joulukuun 18. päivänä. Haastattelut ja valinnat käynnistyvät tämän jälkeen.


- Valmet Automotiven pitkäjänteinen työ kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa panostamalla robotteihin ja tuotantoautomaatioon näkyy nyt vakiintuneena tilauskantana ja poikkeuksellisen suurena rekrytointitarpeena, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.


Valmet Automotiven henkilöstömäärä Suomessa on tällä hetkellä 1550. Tämän vuoden aikana Uudenkaupungin autotehtaalle on rekrytoitu jo noin 200 henkilöä. Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Myllypuroon Kivensilmänkuja 6:n rakennettiin 2012 moduulikerrostalo, joka näyttää valmistuessaan tältä. Moduulit rakennettiin tehtaalla täysin muutto- ja käyttövalmiiksi. Porraskäytävät ja hissitornitkin tuotiin paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina. Mielenkiintoiseksi tuolloisen hankeen teki se, että talon valmistaja oli, Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaat. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy


Kerrostalo rakentui konkurssiin menneellä Neapon Uudenkaupungin tehtaalla kuin legopalikoista


Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.11.2016

Myllypuroon tehty kerrostalo koottiin tontilla Telakan niemessä sijainneella Neapon Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla valmistetuista ja Tallinnassa kootuista asuntomoduuleista. Talo rakentui tavallaan asunnon kokoisista legopalikoista.

Uutta rakentamistekniikka kehittänyt yhtiö sovelsi talonrakennukseen laivanrakennusteollisuudesta ja erityisesti hyttien rakentamisesta saatuja kokemuksia.

Yksi moduuli oli yksi asunto. Moduulit toimitettiin täysin muutto- ja käyttövalmiina. Porraskäytävät ja hissitornitkin Neapo Oy toi paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina.

Myllypuroon rakennettava talo oli tiettävästi maailman ensimmäinen teräskennomoduuleista koottu asuinkerrostalo. Talon seinä-, katto- ja lattiaelementit rakennettiin Uudenkaupungin tehtaalla sieltä ne Tallinnaan, missä ne koottiin moduuleiksi. Tallinnasta valmiit moduulit kuljetetaan jälleen laivalla Helsinkiin ja rakennuspaikalle.


– Kun moduulit tuotiin Myllypuroon, asuntojen seinät oli maalattu ja kaikki on paikoillaan: sähköhella, jääkaappi ja verhotangotkin. Koska moduulit rakennetaan sisätiloissa tasalämpöisissä olosuhteissa, kosteusongelmien kanssa ei tarvitse painiskella, Neapo Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola kirjoittaa.

Ratkaisu on enemmän osaamis- kuin rahakysymys, Vuola perusteli tuolloin.

Moduulirakentamisella haettiin asuntotuotantoon nopeutta ja kohtuuhintaisia ratkaisuja. Parannuksia kustannustehokkuuteen haettiin silloin kehitystyön ja kokemusten kautta.

Neapo pyrki moduulitaloillaan tarjoamaan ratkaisua etenkin pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan. Yhteistyökumppaneina ovat yleishyödylliset rakennuttajat. Vuola uskoi silloin vankasti, että moduulirakentaminen yleistyy tulevaisuudessa, näin ei kuitenkaan käynyt ja yritys ajautui konkurssiin.


ESPOO, KILO

Kilonpurontie 7

Lue lisää »






HELSINKI, MYLLYPURO

Kivensilmänkuja 6

Lue lisää »






VANTAA, VIERTOLA

Osmankäämintie 28

Lue lisää »

 

Moduulirakentaja Neapon hallitus on hakenut yhtiön konkurssiin kesällä 2013


Neapo kertoo verkkosivuillaan kesällä 2013, että liiketoiminnan tappiollisuus ja haasteellinen markkinatilanne johtivat yhtiön ylitsepääsemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin omistajien taloudellisista panostuksista huolimatta.

Kaupparekisterin tietojen mukaan Neapon tulos on ollut tappiollinen joka vuosi aina yhtiön perustamisvuodesta 2006 lähtien. Myös yhtiön liikevaihto oli vuonna 2011 vain 5,1 miljoonaa euroa.


Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet

Osaamista ja tarjontaa moduulirakentamiseen Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla tuolloin oli, mutta kysyntää ei ollut riittävästi.

Nyt yrityksen silloisessa kotikaupungissa Uudessakaupungissa olisi kova kysyntä nopealle moduulirakentamiselle, mutta tarjontaa ei ole.


Moduulitaloja tulossa kaupungin varikon lähelle

Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari kertoo paikallislehdessä uusien työpaikkojen tulon saaneen myös erilaiset moduulirakentamiseen erikoistuneet  yritykset liikkeelle. Moduulirakentaminen on hänen mukaansa myös kuvioissa mukana. – Todennäköisesti ensimmäiset niistä nousevat nykyisen kaupungin varikon lähettyvillä oleville tonteille ja seuraavat Autonrakentajantien varrella olevalle tontille, joka on kaavailtu kaupungin varikon uudeksi tontiksi.

Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet muutama vuosi sitten ja Uusikaupunkilainen moduulirakentaja Neapo Oy ajautui korkurssiin. Alalla on kuitenkin muitakin yrittäjiä, joten mahdollisuudet rakentaa nopeasti asuntoja ovat olemassa. Yksi tapa hoitaa akuuttia asuntopulaa on tuoda Uuteenkaupunkiin asuntolaiva, kuvan alukset Pakkahuoneen rannassa ovat kuitenkin siihen tarkoitukseen liian pieniä, vaikka syväys on sopiva.

Elokuussa avautuvaan Touhulaaa haetaan johtaja

Avakka • 22.2.2017

Suunnitelmien mukaan elokuussa Santtion venesataman naapuriin Merimetsopolulle avattava uusi päiväkoti hakee johtajaa. Uusi päiväkoti tulee kuulumaan Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ketjuun, jossa on mukana jo useita kymmeniä päiväkoteja ympäri Suomen.

Touhula Varhaiskasvatus Oy on oululaislähtöinen päivähoitoyritys. Kotisivujensa mukaan se työllistää nykyään jo 1000 varhaiskasvatuksen ammattilaista.

Kuten Touhula-nimestäkin voi päätellä, yritys panostaa päiväkodeissaan erityisesti liikunnallisuuteen. Lapset liikkuvat päivittäin vähintään kaksi tuntia reippaasti ja monipuolisesti, todetaan yrityksen sivuilla.

Sivustolta löytyy myös oma osionsa Touhulan urheilukummille Teemu Selänteelle, kertoo UkiNyt.

Päiväkodin johtajan työpaikkailmoituksessa todetaan näin: Touhula Liikuntapäiväkodissa tarjoamme laadukasta ja virikkeellistä varhaiskasvatusta sekä viihtyisän päivähoitopaikan touhukkaille lapsille. Touhulassa tuemme lapsen liikunnallista elämäntapaa hauskasti ja hallitusti. Ajatuksemme on, että maailmaa opitaan liikkuen.

Odotamme henkilökunnaltamme työtä pelkäämätöntä asennetta, innostuneisuutta liikuntapedagogiikkaan sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Paikkoja puolen vuoden päästä avautuvaan uuteen päiväkotiin tulee 75. Uudessakaupungissa sekä kaupungin että yksityiset päivähoitopaikat alkavat olla täynnä, joten tarvetta uusilla paikoille on.

Kaupunki yrittää erilaisilla järjestelyillä sinnitellä syksyyn asti, jotta sen ei tarvitsisi uusia paikkoja lähteä nyt rakentamaan tai saneeraamaan.

Ensimmäiset autotehtaan työläisten moduulimajoitustilat U:gissa valmistuvat toukokuussa Mältintien varteen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.3.2017

Valmet Automotive on julkaissut tiedon uusista hankkeistaan, ja aikeistaan laajentaa merkittävästi toimintaansa Uu-dessakaupungissa 2017 aikana.

Valmet Automotive tulee rekrytoimaan jopa 2000 uutta työntekijää tehtailleen Uuteenkaupunkiin, jonka vuoksi Uuteenkaupunkiin tarvitaan nopealla aikataululla uutta majoitustilaa.

RK-Housing Oy on vuokrannut kaupungilta tontin Uudestakaupungista, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Mältintien ja Laivanrakentajantien kulmauksessa. Tontin läheisyydestä löytyy kaikki tarvittavat palvelut (kaupat, grilli, urheilukeskukset jne). Tontilta Autotehtaalle on matkaa vain n.2km.

Tontille tullaan rakentamaan tilapäismajoitustiloja 5v. ajaksi, ja majoitustilat tullaan toimittamaan tontille 2 vaiheessa.

Tontille tuodaan ensimmäisessä vaiheessa 3kpl 5 huoneiston rivitaloja.
Jokaisessa huoneistossa 2 lukittavaa makuuhuonetta, yhteinen tupakeittiö sekä saniteettitilat (wc + suihku).
Huoneistot ovat täysin kalustettuja vastaamaan kodinoloja.

PROJEKTIN EDISTYMINEN

Projektin ensimmäinen vaihe on jo työn alla, rakennuslupahakemus on hyväksytty ja tontin tasaustöitä tehdään parhaillaan.

LVI sekä sähkösuunnitelmat ovat työn alla, ja niiden valmistuttua aloitetaan välittömästi putki/sähköjohto urien kaivuutyöt.

HUONEISTOJEN VARUSTETASO

Jokaisessa huoneessa:

  1. 120cm sänky + tyyny + peitto

  2. kirjotuspöytä + tuoli

  3. ruokailupöytä + 2 tuolia

  4. vaatekaappi

Huoneiston yhteisissä tiloissa:

  1. Kahvinkeitin

  2. Vedenkeitin

  3. Liesitaso

  4. Mikroaaltouuni

  5. Astiat

  6. Jääkaappi

  7. Pölynimuri

  8. Internetliittymä

Vaihe 1 Mältintien varrella on valmis 05/2017 mennessä

Moduuliasunnot valmistuvat vauhdilla Mältintien varteen. Vielä tässä vaiheessa, ilman kattorakennelmia, ne tuovat mieleen lähinnä rinnakkain sijoitetut tavarakontit.

Näiden rakennusten pitäisi olla asuttavissa toukokuussa.

Autonrakentajantiellä tapahtuu molemmin puolin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.5.2017

Autonrakentajantiellä Uudessakaupungissa tapahtuu, toisella puolella tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla ja toisella puolella nousee pikatahtia moduuliasuntoja.

Ensimmäiset moduulitalot ovat valmistumassa Autonrakentajantien varrelle. Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan kahteen valmistumassa olevaan taloon heti kesäkuun alkupäivinä. Niiden valmistumista odottaa liki sata autonrakentajaa. Talojen sijainti on etenkin työmatkan kannalta katsottuna erinomaiset, työmatkaa kertyy vain muutama satametriä eli ne ovat kävelyetäisyyden päässä.

Talojen vuokrauksesta vastaa niiden satakuntalainen omistaja Rental Store Finland. Juhannukseen mennessä yhtiö tuo Autorakentajantien varteen kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Kahteen Autorakentajantien varteen rakennettuun kaksikerroksiseen moduulitaloon pääsevät ensim-mäiset vuokralaiset asumaan heti kesäkuun alussa. Juhannukseen mennessä alueelle nousee kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Autotehtaan tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla Autonrakentajantien varrelle Raumantien suuntaan. Kalliot ammutaan hajalle ja paikanpäälle tuotu murskaamokalusto jauhaa lohkareet sepeliksi.

Kaupunki on paljon vartijana autotehtaan tulevaisuuden suhteen

Ukinyt • 29.5.2017                                                                                                                                                            LUE...

– Olemme saaneet positiivista huomiota mediassa, mutta yhä edelleen tunnetaan autoteollisuutta kohtaan epävarmuutta. Meidän pitää lykätä maailmalle jatkuvasti positiivista infoa siitä, että tämä ei ole ohimene-vää, totesi reilun kaksi kuukautta Uudenkaupungin elinkeinojohtajana toiminut Jarkko Heinonen esittel-lessään valtuuston maanantaisessa kokouksessa konkreettisia toimia, joita hän pitää nyt tarpeellisina.

Autotehtaalle Turusta täysimittainen kuljetus kaikkiin vuoroihin

Avakka • 29.6.2017                                 


Asuntotilanne Uudessakaupungissa jatkuu kireänä. Valmet Automotive laajentaa työmatkakuljetuksiaan Turusta Uudenkaupungin autotehtaalle 2.7. alkaen. 

Työmatkaliikennekokeilu kestää enimmillään kaksi vuotta. Kesäkuussa aloitettiin pilotin ensimmäinen vaihe. Nyt kuljetuksia laajennetaan siten, että ne sopivat autotehtaan kaikkiin työvuoroihin.

Santtion palvelukorttelin harjakaiset ensi keskiviikkona Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.9.2017

Santtion kaupunginosaan on valmistumassa uusi palvelukorttelikokonaisuus, sen samassa pihapiirissä ovat päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti. Palvelukorttelin harjannostajaisia vietetään ensi viikon keskiviikkona 4. lokakuuta.

Kasvavalle Uudellekaupungille uudet palvelut ovat tervetulleita. Kaupan liiketiloissa aloittaa K-Market ja tämä Hiuntien uusi liike tuo modernit lähikauppapalvelut Santtion alueelle. Lisäksi Kesko saa valmiiksi vielä vuoden loppuun mennessä laajennetun K-Supermarket Itäpoijun ja avaa myös kaupungin keskustaan entisiin S-Marketin tiloihin uuden K-Marketin.

Palvelukorttelikokonaisuudessa Attendo jatkaa Palvelukoti Merimetsossa laajenemistaan kaupungissa hoivapalvelujen alalla.  Liikuntapainotteinen päiväkoti Touhula Uusikaupunki on samassa korttelissa avannut ovensa jo elokuussa neljälle lapsiryhmälle.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj, joka on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä palvelukortteleiden ja koulujen tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Viime vuosien aikana Hoivatilat on käynnistänyt jo yli 100 hanketta 50 kunnassa eri puolella Suomea. Urakoitsijana Uudenkaupungin hankkeessa toimii Rakennusurakointi S. Tikakoski Oy.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj.

Asunto Oy Seinäjoen Tuohi (oik.) oli ensimmäi-nen Lakean Sydänpuu-konseptilla rakenettu kohde. Sydänpuu yhdistää betoni- ja puuraken-tamisen uudella tavalla ja mahdollistaa entistä turvallisemman, tasalaatuisemman ja kustannus-tehokkaamman moduulirakentamisen.

Mältinkallion ensimmäisen puukerros-talon rakentaminen alulle vuodenvaihteen jälkeen – talo on omistuspohjainen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.10.2017

Mältinkalliolle suunniteltujen neljän puukerrostalon rakennuslupa on nyt lähtenyt viranomaiskierrokselle. Lakea Oy:n Keijo Ullakon mukaan tulevalla viikolla käydään asiat läpi palo- ja pelastusviranomaisten kanssa ja sen jälkeen lupahakemus tulee aikanaan kaupungin rakennustarkastajalle päätettäväksi.

Lakea Oy:n toimitusjohtaja rakennusinsinööri Keijo Ullakko valittiin Vuoden rialaiseksi vuonna 2014. Ullakko tunnetaan erityisesti ekotehokkuuteen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen edistäjänä sekä sosiaalisen asuntotuotannon toteuttajana ja kehittäjänä. Hänet palkittiin Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä v. 2014.

Lakean Oy:n toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi palvelutalojen ja puurakentamisen tuotteistamisen kautta. Ullakko on profiloitunut myös valtion tukeman, kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolestapuhujana ja tuotannon toteuttajana.

– Mältin alueen rakentaminen aloitetaan alueen Nesteen kylmäaseman puoleisesta päästä, jonne rakennettava puukerrostalo on omistustalo. Rakennusluvan myöntämisen jälkeinen valitusaika on kuukausi, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa, mikäli rahoittajien asettama aloittamisen ehto, että puolet asunnoista on varattu täyttyy. Asuntojen markkinoinnista huolehtii OP-Kiinteistökeskus ja markkinointi alkaa välittömästi..

Rakentamisen aloitusta on hidastanut Ullakon mukaan myös poikkeamislupa, jota haettiin ja saatiin mm. autopaikkojen määrään ja autokatoksen neliöiden siirtämiseksi rakennusten neliöihin.

Talot rakennetaan puumoduleista, jotka tuodaan paikalle valmiina. Perustustyös ja ensimmäisen kerroksen rakentaminen vie saman ajankuin kerrostalossa yleensä, mutta sen jälkeen kerroksia saadaan pystyyn yksi viikossa ja kahdeksankerroksinen talo nousee noin kahdessa kuukaudessa.


– Vaikka kaikki luvat ja muut tulisivat nopeasti, aloitus menee väkisinkin vuodenvaihteen yli, Lupien kanssa ei pitäisi olla ongelmia, ne on eri tahojen kanssa käyty läpi perusteellisesti, sanoo Ullakko Ukinyt-uutisessa.


Resurssien ja myös markkinatilanteen vuoksi talot tehdään yksi kerrallaan. Seuraavan rakentaminen aloitetaan aikaisintaan noin puoli vuotta ensimmäisen aloituksen jälkeen.

Rakennettavan alueen yhteydessä on toinen kaupungista löydetyistä suurista hiidenkirnuista, se on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi (yllä).

Puukerrostalot rakennetaan kuvassa olevalle alueelle Ketunkalliontien oikealle puolelle. Ensimmäisen talon, joka tulee Nesteen kylmäaseman puoleiseen päähän, rakennustyöt on suunnitelmissa aloittaa vuoden alussa

KETUNKALLIONTIE

Omistuspohjaisen talon asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita, joita on mahdollista yhdistellä isommiksi.

Kuvassa kyseistä isoa hirsirakenteista asuin- ja liikerakennusta rakennetaan 1920-luvun puolivälin tienoilla. Miehiä on rakennustelineillä ja kattoa tehdään juuri. Talon omistajana olleet mm. Väi-nö Kantelo ja Osmo Salonen. Liiketiloissa on aikanaan toimineet viime vuosisadan puolella mm. Kahvila Palmu, Bergströmin Huonekaluliike ja Salosten Kampaamo ja Valokuvaamo Iris, Ruoka- ja sekatavarakauppa sekä Autokorjaamo Kalander & Halme

(Kuva museon arkistosta)

Rantakatu 19:sta Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä osaketaloa esiteltiin viikonvaihteessa Golfravintolassa pidetyssä esittelytilaisuudessa. Kiinnostuneita kävi paikalla pitkälti toista sataa ja myös asunnonvarauksia tehtiin useita, osa oli kuitenkin paikalla uteliaisuuttaan.

Talon rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy, josta kerrotaan kuusikerroksisen talon rakentamisen alkavan keväällä. Huoneistoja on varaamatta vielä toistakymmentä. Hyvän menekin takia toista yleisesittelyä ei tarvitse enää järjestämää, vaan jatkomarkkinointi hoidetaan internetin ja henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta.

Tilaisuuden suosio osoittaa, että, monet vanhemmat ihmiset näyttävän haluavan asumaan lähemmäksi palveluita, kun liikkuminen hankaloituu.

Vanhusväestö huomioidaan talon suunnittelussa erityisesti, vaikka kyseessä ei ole senioritalo.

Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Yksityiskohtainen suunnittelu on asuntojen osalta käynnissä, joten huoneiston varanneilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Rantakatu 19:sta sijaitsevan puurakenteisen talon purkutyöt ovat alkaneet. Talon ei ole katsottu olevan arkkitehtoonisesti ja kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, että se kuuluisi suojeltaviin rakennuksiin.

Purettavan talon paikalle Rantakadun varteen ollaan rakentamassa kuusi-kerroksinen asuintalo Liljaranta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.3.2018

Havainnekuva suunniteilla olevasta Liljaranta-talosta näyttäisi nyt tältä Liljalaaksonkadulta katsottuna.

Avakka • 14.2.2017

Auto- ja liikennegaala on myöntänyt Valmet Automotivelle Vuosisadan Vientipalkinnon. Valtionvarainministeri Petteri Orpo luovutti palkinnon 13.12. televisioidussa gaalatilaisuudessa. Myöntämisen perusteina mainittiin muun muassa Valmet Automotiven nopea kasvu, merkitys Suomen viennille sekä vahvat tulevaisuudennäkymät.

Vuosisadan Vientipalkinto on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden erikoispalkinto, jolla palkinnon myöntäjä korostaa Valmet Automotiven merkitystä autoilun ja siihen liittyvän elinkeinoelämän kehittymiseen Suomessa. Palkinto painottaa myös yrityksen roolia Suomen vaurastumisessa ja kansallisen menestystarinan rakentamisessa.

Vuosisadan Vientipalkinnon perusteluissa todettiin, että Valmet Automotiven ansiosta Suomesta on tullut autoteollisuusmaa. Yritys on kasvanut ennennäkemätöntä vauhtia, työllistäen Suomessa lähes 4000 ihmistä, ja nostaen autot Suomen viennin johtavien tuotteiden joukkoon.

– Ansio Vuosisadan Vientipalkinnosta kuuluu kaikille 4000 autotehtaan sankarille, jotka Uudessakaupungissa, Turussa ja Vantaalla ovat työllään, osaamisellaan ja sitoutumisellaan tämän palkinnon Valmet Automotivelle tuoneet, totesi palkinnon vastaanottanut Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Valmet Automotivelle Vuosisadan Vientipalkinto

Ilman eduskuntakäsittelyä solmittu isäntämaasopimus on kiertotie tiiviiseen Nato-yhteistyöhön

Kaikki Suomen täysivaltaisuutta kaventavat ratkaisut eivät sitä paitsi ole edes tulleet lainkaan eduskunnan käsiteltäviksi. Eniten keskustelua tässä suhteessa on herättänyt niin sanottu isäntämaasopimus Suomen ja sotilasliitto Naton välillä.

Se, että kansa ei alua Natoon on tullut moneen kertaan gallupein todistetuksi. Kun tilanne on tämä Natoon liittyminen ei nouse esim. käytävien prresidentin vaalien suureksi kysymykseksi. Jo pitkään on kuitenkin Nato-intoilijoiden toimesta käytetty kiertotietä liittää Suomi yhä tiiviimmin Naton sotilaalliseen toimintaan, sanoo Väyrynen.

Tasavallan presidentin johdolla kokoontunut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti heinäkuussa 2014, että Suomi allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan eli niin sanotun isäntämaa-sopimuksen Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton kanssa. Pöytäkirjan allekirjoitti syyskuussa Suomen puolesta puolustusvoimain komentaja. Sopimus on sisällytetty asetuskokoelmaan. Sitä ei ole tuotu eduskunnan käsiteltäväksi.

Julkisuudessa on esitetty tulkintoja, joiden mukaan sopimus kaventaisi merkittävästi Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta. Jos nämä tulkinnat pitävät paikkansa, tasavallan presidentti ja päätöksentekoon osallistuneet valtioneuvoston jäsenet ovat saattaneet toimia virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he ovat hyväksyneet sopimuksen eivätkä ole vieneet sitä eduskunnan käsiteltäväksi.

Kun sopimus joka tapauksessa koskee Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, sitä ei kuitenkaan ole mahdollista saada eduskunnan käsiteltäväksi aloitteen tai kansalaisaloitteen pohjalta.

Ainoa keino asian käsittelemiseksi eduskunnassa näyttää olevan sen vieminen perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi ministerivastuulain nojalla. Kun päätöksenteossa oli mukana myös tasavallan presidentti, hänenkin oikeudellinen vastuullisuutensa tulisi selvittää samassa yhteydessä, painottaa Väyrynen.

Jotta isäntämaasopimuksen tulkinnoista ja sen velvoittavuudesta saataisiin täysi selvyys, eduskunnassa olisi pantava vireille muistutus päätöksentekoon osallistuneiden henkilöiden virkatointen lainmukaisuu-desta. Tähän tarvitaan kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Ellei riittävää määrää kansanedustajia nykyisestä eduskunnasta löydy, seuraavassa heitä saattaa jo olla.


Gallupit ovat pahasti pielessä, olen menossa toiselle kierrokselle

Tuoreiden gallupien presidenttiehdokas Paavo Väyrynen totesi 50 vuoden kokemuksellaan olevan Niinistön ja hänen osaltaan pahasti pielessä, olen jo kakkossijalla ja menossa toiselle kierrokselle.

– Asenne näyttää kieltämättä Väyrysellä olevan kunnossa, hän haluaa haastaa Niinistön vastaamaan puheistaan ja teoistaan sekä tarjota kansalaisille perustellun ja vuosikymmenien saatossa kestäväksi todetun vaihtoehdon nykymenolle.

Väyrynen vastaili myös esitettyihin yleisökysymyksiin. Sekava sote, jossa julkista terveydenhuoltoa ollaan kokoomuksen johdolla jakamassa suurille yksityisille toimijoille, ei ole hyvä asia.

– Myöskään uusi maakuntahallinto ei ole ratkaisu soten hallinnollisiin ongelmiin, se suosii alueiden suuria keskuksia. Varsinais-Suomessakin hallintoon tulee enemmistö turkulaisia. Järkevää on jättää kunnille mahdollisuus tuottaa terveyspalveluja itse.

Hallitus tukee suurten kaupunkien etuja, mikä näivettää entisestään maaseutua, vaikka elinvoimainen maaseutu on kaikkien etu, korostaa Väyrynen

Jos sopimus liittymisestä Euroopan unioniin olisi käsitelty perustuslain säätämisen järjestyksessä, se ei olisi tullut hyväksytyksi. Tällöin myös Suomi ja Ruotsi olisivat pysyneet Euroopan talousalueen (ETA) jäseninä ja sen puitteisiin olisi voinut muodostua Pohjolan yhteisö. Meillä olisi säilynyt itsenäisyys muiden muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, maatalouspolitiikassa ja aluepolitiikassa, emmekä olisi joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon, sanoo Väyrynen

Jos euroon liittymisestä olisi järjestetty kansanäänestys ja jos siitä olisi päätetty lakiehdotuksen pohjalta määräenemmistöllä, Suomi olisi muiden Pohjoismaiden tapaan jäänyt euroalueen ulkopuolelle.

Niinistön rooli Suomen liittämisessä euroalueeseen asettaa hänen harteilleen raskaan vastuun siitä, että Suomen taloudessa on tämän vuosituhannen alussa ylikorkean euron takia eletty menetetty vuosikymmen samaan aikaan kun Ruotsin  talous on kasvanut noin neljänneksen verran.

Tämä vastuu ulottuu siihen, että meitä on koetellut näinä vuosina suurtyöttömyys ja julkisen talouden velkaantumis- ja leikkauskierre. Olemme myös joutuneet, toisin kuin Ruotsi, tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.

Yli kansallisen yhdentymisen aikakausi on Väyrysen mukaan päättymässä, kansallisvaltioita pitäisi nyt vahvistaa ja saada gobalisaatiohallintaan.


Yhteinen puolustus, jolle Niinistö antoi vahvan tukensa, tekee EU:sta sotilasliiton

Sauli Niinistö on komea ja mukava mies, mutta hänellä on väärä politiikka, eikä hän näytä ymmärtävän sitäkään, että Eurooppa-politiikka ei kuulu tasavallan presidentin toimivaltaan, vaan siitä vastaavat pääministeri ja valtioneuvosto.

Tasavallan presidentillä on tietysti oikeus keskustella komission jäsenten kanssa omaan toimivaltaansa kuuluvista asioista, mutta Niinistö rikkoi sen rajat, kun hän neuvotteli Kultaranta-keskustelujen yhteydessä Frederica Mogherinin kanssa EU:n yhteisen puolustuksen kehittämisestä.

Vielä räikeämpi ylitys tapahtui vuonna 2015, kun Niinistö neuvotteli komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin kanssa ja antoi vahvan tuen Euroopan unionin yhteisen armeijan muodostamiselle

Presidenttiehdokas VTT Paavo Väyrynen vieraili loppi-aisena Uudessakaupungissa. Tilaisuus kiinnosti, sillä Kahvila Muru-Putselin tilat täyttyivät ja osa kuulijoista joutui kuuntelemaan Väyrystä jopa eteisen puolelta.

Paavo Väyrynen kehoitti tilaisuuden osanottajia osallis-tumaan vaalityöhön ostamalla hänen kuuluisia mukejaan sekä kirjoittamiaan kirjoja. Niinistölle on yritysten ja ko-koomuksen toimesta kerätty kahden miljoonan euron vaalibudjetti, minulla se koostuu pääosin näistä tuotteista saatavista tuloista. Se etu ostajalle niistä on, että mukien arvo vaan nousee tulevaisuudessa. Oikealla presidentti-ehdokkaan puoliso Vuokko Väyrynen, joka loppiaisena tuli mukaan miehensä presidentinvaalikampanjaan.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen haastoi Sauli Niinistön U:gissa:

EU:n liittovaltiokehitys ja yhteinen puolustus sekä isäntämaasopimus Naton kanssa uhkaa itsenäisyyttämme

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen, kuvat Atte Rintala • 6.1.2018

Tärkeimmäksi tehtäväkseen, niinä oman mukanaolonsa lähes viitenä vuosikymmenenä, presidentti ehdokas Paavo Väyrynen katsoo Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuusaseman turvaamisen.

– Tälle Paasikiven-Kekkosen linjalle, jota myös presidentti Mauno koivisto kannatti, haluaisin presidenttinä Suomen palauttaa.

Viime vuosina molemmat ovat vaarantuneet. Valtiollista itsenäisyyttämme uhkaa tiivistyvä EU:n sisäinen yhdentyminen. Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta uhkaavat sekä EU:n yhteisen puolustuksen kehittyminen että tiivistyvä yhteistyö sotilasliitto Naton kanssa.

Näissä asioissa erityisesti Väyrynen haluaa haastaa istuvan prersidentin Sauli Niinistön.

– Presidentin valinnasta kun on kyse haluan ensiksikin nostaa esiin presidentti Sauli Niinistön roolin Suomen viemisessä Euroopan unioniin, euroalueeseen ja isäntämaasopimukseen Naton kanssa.

Kysymyksiä synnyttävät myös Niinistön epämääräinen Nato-kanta ja hänen toimintansa Euroopan unionin yhteisen puolustuksen ajami-sessa, sanoo presidenttiehdokas Paavo Väyrynen Uudessakaupungissa loppiaisena Kahvila Muru-Putselissa pidetyssä yleisötilaisuudessa.


EU-jäsenyys ja euro tullut kalliiksi Suomen kansalle

Usein kuulen kysyttävän, eikö perustuslain rikkomisesta joudu mitenkään vastuuseen. Tähän on vastattava, että oikeudelliseen vastuuseen saattaa noista edellämainituista asioista viedä vain isäntä-maasopimuksen hyväksymisen. Muulta osin vastuu toteutuu vain poliittisena, vaalien kautta.

Suomen järjestelmässä perustuslain tulkinta on eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsissä. Keskeisissä Suomen itsenäisyyteen liittyneissä ratkaisuissa sen tulkinnat ovat olleet enemmän poliittisia kuin oikeudellisia.

Sauli Niinistön johtaman perustuslakivaliokunnan tulkinnoilla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Suomi liittyi Euroopan unioniin ja euroalueeseen. Euro-alueeseen liityttäessä toimittiin suorastaan perustuslain vastaisesti.

Kaikissa keskeisissä ratkaisuissa perustuslakivalio-kunta oli erimielinen. Jos olisi toimittu vähemmistöön jääneiden kannan mukaisesti, Suomi ei olisi liittynyt Euroopan unioniin eikä euroalueeseen.

Kuva  Atte Rintala

Kuva  Ilmo Suikkanen

Kuva  Atte Rintala

Salintäyteinen yleisö kuunteli presidenttiehdokas Paavo Väyrysen sanomaa ilmeisen kiinnostuneena,

Rantakadun puutalovanhus väistyy kerrostalon tieltä

Mylly toisensa jälkeen on kuoriutunut kuin uudesti syntyneenä esiin muovisista kohduistaan. Tällä kertaa Perjantai aamuna uteliaisuus mäkeä kohtaan kuitenkin heräsi, kun vesitornin viereen ilmestyi Jalo&Jalon pitkä nosturi.


Monia asioita tuli mieleen: josko oli saatu uusi lahjoitus vanhan vesitornin kunnostuk-seen tai sitten purkamiseen.

Kauppareisulla ohikulkeissain kysäisinkin pojilta, pojilta: Purkaako sen meinaatte?

– Ei  oo mukana dynamiittia, sitä siihen tarvittaisiin, kuului vastaus.


– Asennamme vesitornin laella sijaitsevaan DNA:n antenniin uutta tekniikkaa, siitä tämä operaatio johtuu, kertoo DNA:n mobiiliasentaja Risto Leppiniemi (alaku-vassa oikealla), johdon pää onnistuneen ujutuksen jälkeen kädessään


Nosturi nosti ”miehistökorin” mukana vesitornin huipulle pitkän johdon, jonka miehet ujuttivat vesitornin kylkeä kulkevan johtokotelon sisältä takaisin maahan.

– DNA:n yhteydet takkuilivatkin puolilta päivin, mutta kun antennin kimpussa häärivät miehet (kuva oik.) saivat asennukset tehtyä, yhteydet toimivat taas entiseen tapaan.

Myllymäellä tapahtui taas, nyt vuorossa vesitorni

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.5.2018


Kolmen hehtaarin maastopalo Uudessakaupungissa

Avakka • 11.5.2018

Noin kolme hehtaaria aluskasvillisuutta tuhoutui Väättäistentien varrella Uudessakaupungissa syttyneessä maastopalossa perjantaina iltapäivällä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta kello 16.16. Palo saatiin sammutettua hieman ennen iltaseitsemää. Raivaustyöt veivät aikaa useamman tunnin.

U:gin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta palautti juoksuporrashankkeen uuteen käsittelyyn

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.5.2018

Uudenkaupungin liikuntatoimi oli alkuun suunnitellut portaita Sorvakon pururadan läntiseen osaan, entisen Sorvakon uimarannan viereiseen kalliorinteeseen. Tämän vuoden kaupungin talousarvioon sisältyvistä juoksuportaiden rakentamisesta on jo tehty hankintapäätös.

Myöhemmin kokoontunut kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käytti kuitenkin viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palautti asian uuteen valmisteluun. Lautakunnassakin sijoituspäätös on herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen Leijonapuistoa vastapäätä.

Keskustelujen jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa hankkeen uuteen valmisteluun.

Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa, joten portaiden valmistuminen viivästyy käsittelyn vaatiman rupeaman verran.

Entisen hyppyrimäen rinteen ympäristö on saamassa kannatusta juoksuportaiden sijoituspaikkana. Rinteelle saa helposti lisää pituutta rakentamalla portaat esim. kiertäen nouseviksi. Paikkavalintaa puoltaa myös sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.

Yksityisteiden hyväksyttyjen kunnossapitomenojen avustusosuudeksi ehdotetaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Uudenkaupungin tekninen lautakunta kokoontuu tiistaina ja kiinteistöinsinööri esittää, että lautakunta päättää yksityisteiden kunnossapidon avustukset vuoden 2017 menoihin jaetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

1) vain vakituisen asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevaa tieosuutta tuetaan

2) kauttakulkutie ja yrityksiä tien varrella, avustusosuus 41,3 %

3) muu vakituisen asutuksen tie, avustusosuus 31,3 %

4) tienpidon hyväksyttävä maksimikustannus kilometriä kohden on 1.514 €.

Vuoden 2018 talousarviossa on yksityisteiden kunnossapidon avustuksiin osoitettu 116.000 €. Kaupungin alueella on avustettavia tiekunnallisia yksityisteitä yhteensä 474,4 km, joista vakituisen asumisen tai yritystoiminnan käytössä 284,5 km. Avustettavien yksityisteiden varsilla on talouksia 1046 kpl.

Avustusten jaosta on aikaisemmin päätetty siten, että avustusta myönnetään yli 300 m pitkälle, pysyvän asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevalle pääsytielle. Kauttakulkuteillä tuetaan koko kauttakulkutien pituutta. Vakituinen asuminen on määritelty väestörekisterin osoitetietojen perusteella, näin esim. vakituinen asuminen kesäasunnolla jää huomioimatta, mikäli henkilö asuu osoitetietojen perusteella muualla. Yritystoiminnalla tarkoitetaan yritystä tai elinkeinonharjoittajaa, jonka toimipiste tms. sijaitsee yksityistien varrella. Yksityistien sijaitessa useamman kunnan alueella, avustetaan vain Uudenkaupungin puolella olevaa tien osaa.

Tukiprosentti kauttakulkuteillä ja yritystoiminnan piirissä olevilla tieosuuksilla on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asumisen piirissä olevilla tieosuuksilla. Tienpidon hyväksyttävä maksimi- kustannus kilometriä kohden on 1.514 €/km.

Edellä esitetyillä perusteilla on tiekuntien vuoden avustettaviksi 2017 hyväksyttäviksi kunnossapitomenoiksi saatu 311.105,57 €. Hyväksyttyjen kunnossapitomenojen ja talousarviossa osoitetun määrärahan perusteella avustusosuudeksi saadaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista.


Laitilantien ja Raumantien liittymän remontti alkamassa

Tulossa oma kaista satamaan sekä Levysepän-kadun/Kumputien liittymään valo-ohjaus

Avakka • Ilmo Suikkanen • 26.6.2018

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut rakennussuunnitelman kantatie 43 Laivanrakentajantien ja mt 196 Raumantien liittymäjärjestelyjä varten. Hankkeiseen on myönnetty valtion PoRe-rahaa 350.000 €. Kaupungille toimenpiteestä arvioidaan aiheutuvan noin 240 000 euroa. Urakan arvioidaan olevan valmitus tämän vuoden syyskuussa.

Kyseessä on liikenteellisesti merkittävin risteys Uudessakaupungissa. Varsinaista ongelmaa, kaupungin teollisen liikenteen, asiointiliikenteen ja kauttakulkuliikenteen liiallista keskittymistä yhteen risteykseen, hankkeilla ei ratkaista, mutta ne kuitenkin parantavat liikenteen sujuvuutta ja lisäävät liikenneturvallisuutta.

Rakennussuunnitelmassa liittymää laajennetaan siten, että Raumantien eli autotehtaan suunnasta liittymään tultaessa rakennetaan sataman suuntaan eli oikealle kääntyville oma kaista ja Raumantieltä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle oma vapaa kaista siten, että Levysepänkadun suuntaan vasemmalle kääntyville tehdään oma kanavointijärjestely kääntymistä varten.

Suunnitelman toteuttaminen aiheuttaa Kumputien suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle tilanteen, jossa Raumantien ylittäviä kaistoja on keskisaarekkeen Kumputien puolella kaksi entisen yhden kaistan ylityksen sijaan. Tämä aiheuttaa turvallisuusriskin kevyelle liikenteelle. Lisäksi Kumputieltä tulevien ajoneuvojen pääsy risteysalueelle hankaloituu liittymän laajennuksen vuoksi ja onnettomuusriski kasvaa yhä kasvavan liikenteen vuoksi entisestään.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikennevirasto ja Uudenkaupungin kaupunki ovat neuvotelleet asiasta ja todenneet, että risteysalueen turvallisuuden johdosta tulee myös Levysepänkadun ja Kumputien risteykseen asentaa liikennevalot. Liikennevalot lisäävät liikenneturvallisuutta parantamalla liittymän liikenteellistä toimivuutta ja sujuvuutta. Liikennevalot synkronoidaan Raumantien ja Laivanrakentajantien liikennevalojen kanssa toimiviksi siten, että jonomuodostusta ei pääsääntöisesti aiheudu.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Uudenkaupungin kaupunki toteuttavat hankkeen yhteisrahoitteisena siten, että ELY-keskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta (projektinhallinnasta, urakan kilpailuttamisesta, valvonnasta ja vastaanotosta) ja kilpailuttaa urakan ja allekirjoittaa urakan hankintapäätöksen ja urakkasopimuksen kaupungin edustajan hyväksymisen jälkeen.

Kokonaiskustannukset liki 600 000 euroa

Hankkeen toteutuskustannusten arvioidaan rakennussuunnitelman mukaan olevan 588.940 euroa (alv 0%). Kustannuksen jakautuvat siten, että kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannukset ovat 517.467,50 euroa (alv 0%) ja liittymän mt 196 - Levysepänkadun/Kumputien uusien liikennevalojen ovat 71.472,50 euroa (alv 0%).

ELY-keskuksen kustannusarvion mukainen rahoitusosuus on 350.000 € (alv 0%) kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu/Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun/Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Kaupungin kustannusarvion mukainen rahoitusosuus kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista 350.000 euron ylimenevä osuus eli 167.467,50 euroa (alv 0%) sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Mikäli hankkeen kustannukset ylittävät arvioidut kokonaiskustannukset, vastaa ylimenevästä osuudesta Uudenkaupungin kaupunki. Mikäli hankkeen kustannukset alittavat arvioidut kustannukset, pienenee kaupungin osuus vastaavasti 203.203,75 eurosta. Kaupungin minimikustannusosuus on vähintään 50 % mt 196 - Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta eli 36.736,25 euroa (alv 0%). Urakan arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2018.

VUODEN 2018

PÄÄLLYSTE-

OHJELMA


Kohde

Hiuntie määrä 2400 m2,

Kaarikatu 2300 m2,

Ketunkalliontie 600 m2,

Kullervontie 1500 m2,

Rantakatu 1, 600 m2,

Rantakatu 2, 600 m2,

Terveystie 300 m2,

Välskärintie 320 m2,

Alinenkatu 2500 m2,

Lokalahdentie 4000 m2,

Mannersuontie 1500 m2


Investointikohteet

Mältintien pyörätie
Merimetsopolku
Rakennuskaavateiden kunnostus (Kapteeninpolku, Majurinkuja) Laivanrakentajantien - Rantakadun risteys
Hiuntien klv

Alinenkatu saa uuden päällystyksen Rauhankadun ja Myllykadun välisellä osuudella. Sijainti kaupungin ydinkeskustassa edellyttää, että työ tehdään osittain öiseen aikaan. Liikennekatkojakin silti päällystyksestä aiheutuu, niistä tiedotetaan, sanoo työpäällikkö Mikko Jalonen Uudenkaupungin Sanomissa.

Teiden kuoppaisuus, savisuus ja kuivaan aikaan myös vallesmannin kiharat, joita teitä myös pyykkilauta-teiksi kutsutaan, ovat ärsyttäneet ja puhuttanee tiellä liikkujia jo pitkään.

Uudenkaupungin teollisen liikenteen, asiointiliikenteen ja kauttakulkuliikenteen liial-linen keskittymistä yhteen Laivanrakentajantien risteykseen, on autotehtaan kasvun myötä noussut korostetusti esiin. Nyt toimeen-pantavilla hankkeilla ongelmaa ei ratkaista, mutta ne kuitenkin parantavat liikenteen sujuvuutta ja lisäävät liikenne-turvallisuutta. Tulevaisuutta silmällä pitäen ongelmaan on käytävä käsiksi laajem-milla uudistuksilla.

Ruokalan asukasliikenteen ja osittain myös Lidlin asiakasliikenteen sujuvuus ja turvallisuus jonkin verran paranee Raumantien ja Kumputien/Levysepänkadun liikennevalojen myötä.

Katuosuuksia päällystetään ensi kesänä yli 16 600 neliömetriä Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Vanhemmalle väelle sovelias kuusikerroksinen kerrostalo nousee puretun puutalon tilalle

Avakka • 1.6.2018

Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä kuusikerroksisen talon rakentamisen oletetaan alkavan elokuussa.

Naapurikiinteistö Asunto Oy Eilankulman huomautuksesta kaavaan, tontille rakennettava talo toteutetaan nyt Liljalaaksonkadun suuntaisesti siten, Eilankulman asukkailla säilyvät heille tärkeät merinäkymät.

Kuusikerroksiseen taloon tulee 39 asuntoa, joista kolmen huoneen asuntoja on varattu eniten, mutta myös kaksiot ja yksiöt ovat käyneet kaupaksi, sanoo Rakennusliike Lehto Oy:n hankepäällikkö Jussi Litja Vakka-Suomen Sanomissa.

Lehdon mukaan ennen rakentamista tontilla tehdään vielä arkeologisia kaivauksia, liittyen alueelta löytyneeseen vanhaan maakellariin. Arkeologian dokumentoitua löydökset kellari puretaan pois uuden rakennuksen tieltä.

Vaikka ikärajoja asunnon ostajille ei ole, vanhusväestö huomioidaan senioritalon suunnittelussa erityisesti. Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Osaketaloa rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto Talon ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy.

Arkeologisten kaivausten jälkeen alkavat talonrakennustyöt Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa.

Ykskoivun maaston korkeuserot verrattuna hyppyrimäkeen mahdollistaisi pidemmän matkan suoraan rakentamista. Mutkittelevat portaat on huono asia porrasharjoittelun kannalta. Hyppyrimäen rinteen jyrkkyyden vuoksi kulmia jouduttaisiin tekemään enemmän. Rinteen jyrkkyydestä johtuen putoamiskorkeus on niin suuri, että se vaikuttaa myös kaiteiden rakentamiseen, todetaan selvityksen perusteluissa rakentaa juoksuportaat Salmerin rantaan.

Ykskoivun vanhan uimarannan parkkipaikka sekä sinne johtava tie kunnostettaisiin, jolloin pysäköintimahdollisuus olisi 85m päässä portaista. Toinen mahdollisuus olisi myös jättää auto urheilukentän parkkialueelle ja kävellä alkulämmittelynä n. 1km matka. Urheilukentän parkkipaikka on aktiivisessa käytössä ja ajoittain ruuhkainen. Jos portaat sijoitetaan hyppyrimäkeen, parkkipaikkana olisi vain urheilukentän parkkialue. Käyttäjien autojen parkkeeraus saattaisi kuitenkin ohjautua Sorvakkokodin pihalle tai Leijonapuiston parkkialueelle. Tämä on selkeä turvallisuuskysymys, jos ja kun vilkkaasti liikennöityä tietä ruvetaan ylittämään ilman suojatietä.

Salmerin rannassa portaan kulkisivat kuntopolun vieressä, tämä mahdollistaa ”paluuliikenteen” kuntopolun kautta, joten tilaa portaiden nousuun jää enemmän. Tällöin myös rappuset sijoittuisivat niin, ettei niitä käytettäisi siirtymiseen. Juoksuportaat ovat erillinen kuntoiluväline, ei kulkuväylä (ylläpito, talvikunnossapidon järjestäminen, määräykset). Hyppyrimäessä portaat tulisivat tieltä kuntopolulle ja näin ollen niitä käytettäisiin siirtymiseen.

Salmerin rannassa pohja on kokonaan kalliota, portaat voi ankkuroida kestävästi. Hyppytornin maapohja koostuu osin irtokivistä, louhikosta ja pehmeästä maa-aineksesta.

Molempiin sijainteihin tulee rakentaa lisävalaistus.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyi yksimielisesti va sivistyspalvelukeskuksen johtajan ehdotuksen rakentaa  päättää rakentaa juoksuportaat Yksikoivun rantaan. Puurunkoisten juoksuportaiden rakentaminen hankitaan Rakennus AATU:lta hintaan 12 550€ (sis. alv. 24%) Investointirahoista kunnostetaan myös Ykskoivun vanhan uimarannan parkkialue ja sinne johtava tie sekä tarvittava lisävalaistus.

Todettakoon kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan aikaisemmin käyttäneen viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palauttaneen asian uuteen valmisteluun. Silloin lautakunnassa sijoituspäätös Ykskoivuun Salmerin rantaan oli herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen 


Hyppyrimäen rinne leijonapuistoa vastapäätä oleva vaihtoehto on nyt siis poissuljettu. Osasyynä saattoivat olla myös jonkin verran korkeammat rakennuskustannukset. Monien mielestä tätä paikkavaihtoehtoa puolsivat sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.


Esim. Raumalla jouksuportaat on sijoiterttu jäähallin viereen. – Ajattelimme, että täällä ne ovat paljon kovemmassa käytössä. Täällä käy paljon kuntoilijoita, ja vieressä on jäähalli, Rauman kaupungin liikunnanohjaaja Kimmo Kouru huomauttaa.

Juoksuportaiden paikka vaihtui takaisin Ykskoivun Salmerin rantaan

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 18.6.2018

Kuvassa ja kartassa juoksuportaiden sijainti kuntopolun vasemmalla puolella Ykskoivun Salmerin rannassa.

Risteysremontissa törmättiin heti yllätyksiin – aikataulu venyy syyskuulle asti

Avakka • 5.7.2018      LUE...

Kireällä aikataululla tehtävä risteysremontti, jonka liikenne-järjestelyt piti saada valmiiksi autotehtaan kesäseisokin aika-na, on osoittautunut niin hanka-laksi, ettei aikataulussa pysytä.

– Ensinnäkään liikennevalolait-teistojen toimitus ei onnistu Ely-keskuksen asettamassa aika-taulussa ja lisäksi kaivuutöissä tuli yllätys vastaan, kun Rauman-tien autotehtaan puoleisella sivulla olikin kalliota vastassa. Kallio on sen verran maanpin-nassa, että sitä on pakko louhia pois. Eli louhintatyöt ovat nyt edessä, projektipäällikkö Sakari Hurskainen Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta kertoo Vakka-Suomen Sanomissa.